“Korkeatasoinen tutkimus on kaiken edellä, mutta koemme, että olemme olemassa myös yrityksiä varten. Haluamme, että tutkimuksellamme ja toiminnallamme on vaikutusta ympäröivään yhteiskuntaan sekä yritysten kasvuun ja menestykseen”, sanoo LUT-yliopiston strategiajohtaja Janne Hokkanen.
“LUT on omanlaisensa suomalaisten yliopistojen joukossa: ketterä, nopeasti liikkuva ja tarkasti fokusoitunut yliopisto. Viime vuosina se on noussut raketin lailla kansainvälisissä rankingeissa”, kertoo Lahden kaupunginjohtaja Pekka Timonen.
Historiallinen käänne
Lahden status yliopistokaupunkina sinetöitiin vuonna 2018, kun yliopistolakiin kirjattiin uusi nimi, Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto LUT. Vuodesta 2019 lähtien LUT-yliopistolla on ollut kaksi kotikampusta.
Lahti sai odotella yliopistoa miltei sata vuotta. Lahteen on toivottu ja touhuttu yliopistoa jo 1920-luvulta lähtien, jolloin kaupunkiin kaavailtiin maa- ja metsätaloustieteellistä tiedekuntaa, kertoo kaupunginjohtaja Timonen.
“Lahti oli pitkään Suomen ylivoimaisesti suurin kaupunkiseutu, jossa ei ollut yliopistoa. Nyt tuo puute on korjattu ja voi sanoa, että se on historiallinen käänne Lahden tarinassa.”
LUT-yliopistolle päätös valita Lahti toiseksi kampukseksi oli luonnollinen, sanoo Hokkanen.
“LUTilla on ollut toimintaa Lahdessa jo vuodesta 1996, ja Lahdella oli vahva tahto viedä asiaa eteenpäin. Nyt yliopistolla on selkeästi kaksi vahvaa kampusta, jotka kasvavat.”
Satojen parhaiden joukossa
LUT-yliopiston taival toisen kotipaikkansa kanssa on alkanut vauhdikkaasti. Times Higher Education ranking on yksi maailman seuratuimmista yliopistoluokitteluista. Siinä LUT kuuluu kolmensadan parhaan joukkoon maailman 25 000 yliopistosta. Samalla se on suomalaisista yliopistoista kolmantena Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston jälkeen. Sijaluvuille 251-300 sijoittuvat Suomesta LUTin ohella myös Oulun ja Tampereen yliopistot.
Yliopistovertailuissa arvioidaan muun muassa, miten paljon tutkimusta yliopisto julkaisee, miten paljon tehtyyn tutkimukseen viitataan, miten paljon yliopisto saa rahoitusta yrityksiltä ja miten kansainvälinen yliopisto on.
Vertailu painottuu vahvasti tutkimuksen vaikuttavuuteen, kertoo Hokkanen.
“Vertailuilla on suuri painoarvo muun muassa opiskelijarekrytoinnissa, etenkin kansainvälisistä opiskelijoista puhuttaessa. Hyvä menestys heijastuu positiivisesti myös tutkimusyhteistyöhön ja kertoo tietysti myös meille, että asioita tehdään oikealla tavalla.”
LUTin haaste etenkin kansainvälisesti on tuntemattomuus. Esimerkiksi Times Higher Educationin rankingissa maineen paino on jopa 30 prosenttia.
“Jos saisimme tätä vielä korjattua vaikka pieninkin askelin, voisimme hyvin yltää jopa maailman 50:n parhaan joukkoon.”
Yritysyhteistyö ytimessä
Vertailuissa menestyminen kertoo, että LUTissa tehtävä tutkimus on kansainvälisestikin korkeatasoista. Samaan aikaan LUT-yliopiston perusideana on toimia tiiviissä yhteistyössä yritysmaailman kanssa.
Janne Hokkanen kertoo, että LUTilla on perinteisesti ollut läheinen suhde teollisuuteen ja yrityksiin, ja tuota perinnettä on jatkettu myös Lahdessa. Hyvä esimerkki on marraskuun alussa julkistettu yhteistyösopimus LUTin ja kansainvälisen teknologiayhtiö Andritz oy:n kanssa: Yhteistyön myötä yliopistolle syntyy moderni tutkimuskeskus laboratorioineen ja uusine rekrytointeineen. Uutta tutkimusta tehdään etenkin kuitumateriaalien ympärillä.
“Yliopisto, etenkin LUTin kaltainen teknillinen yliopisto, tukee olemassa olevaa yritystoimintaa ja lisäksi synnyttää ja kerää luokseen uutta”, Pekka Timonen toteaa.
Teoreettisempaa ja käytännönläheisempää yhdessä tekemistä
LUTiin perustetaan uusi sähköisen liikenteen professuuri, jonka rahoittavat alueella toimivat alan yritykset ja säätiöt.
“Yritykset näkevät sähköisessä liikenteessä valtavan tulevaisuuden potentiaalin. Tämä on merkittävä panostus tutkimukseen pitkällä aikavälillä ja hyvä esimerkki pitkäjänteisestä yhteistyöstä”, strategiajohtaja Hokkanen toteaa.
Tutkimusyhteistyötä tehdään myös pienemmässä ja konkreettisemmassa mittakaavassa, Hokkanen kertoo. Tutkimushankkeet voivat liittyä yrityksen omaan teknologiaan tai jopa tuotteeseen, jolloin hyödyt voivat olla varsin konkreettisia.
“Mittaamme mielellämme onnistumistamme sillä, että yritykset ovat valmiita maksamaan työstämme samalla kun sijoitumme korkealle kansainvälisissä vertailuissa akateemisilla tuloksillamme. Tästä hyötyvät niin Lahden seutu kuin koko Suomikin”, Hokkanen toteaa.
Ympäristöpääkaupunki ja LUT sopivat yhteen
Lahden seudulle on keskittynyt merkittävää osaamista kiertotalouden, sähköisen liikenteen ja ympäristöteknologioiden ympärille. Tällä oli osansa myös Lahden valinnassa tämän vuoden ympäristöpääkaupungiksi Euroopassa.
“LUT-yliopisto istuu mainiosti paitsi Lahden elinkeinorakenteeseen myös ympäristöpääkaupungin statukseen. LUTin strateginen valinta keskittyä ilma-, vesi- ja energiateknologioihin ja niihin liittyvään liiketoimintaan on linjassa Lahden pitkän linjan ympäristöpainotusten kanssa. Voisi sanoa, että olemme loistavissa asemissa vihreän siirtymän kannalta”, kaupunginjohtaja Timonen arvioi.
Lahti on ottanut tavoitteekseen olla hiilineutraali jo vuonna 2025 eli ensimmäisenä kaupunkina Suomessa. LUT-yliopistolla on sama tavoite, kertoo Timonen.
“Luomme parhaillaan erittäin kilpailukykyistä, hiilineutraalia liiketoimintaympäristöä yrityksille. Uskon, että se on 2020-luvulla vahva kilpailuvaltti.”
Lisää kansainvälisyyttä kandiohjelmilla
LUTiin ja Lahteen tuli kerralla aimo annos kansainvälisyyttä, kun kandidaatin tutkintoon tähtäävät kansainväliset ohjelmat käynnistyivät. Yhteistyökumppanina kandiohjelmissa on kiinalainen Hebei University of Technology. Yhteensä ohjelmissa on opiskelijoita 25 eri maasta, suurin osa Kiinasta ja Suomesta.
“Korona-ajasta huolimatta kandiohjelmamme ovat saaneet erinomaisen vastaanoton. Lisäksi on ollut ilo huomata, millaista huomiota ja jopa innostusta asia on herättänyt paikallisissa yrityksissä”, sanoo Hokkanen.
Parhaillaan LUTissa tehdään töitä sen eteen, että opiskelijat ja alueen yritykset kohtaisivat harjoitustöiden, tulevien kesätöiden ja myöhemmin lopputöiden puitteissa. Tavoitteena on, että yritysten kynnys palkata kansainvälisiä osaajia on entistä matalampi 2,5 vuoden päästä, jolloin ensimmäiset kandiohjelmien opiskelijat valmistuvat.
Nopeutta, nälkää ja joustavuutta
LUTin Hokkanen korostaa mielellään yliopistonsa asennetta ja yhteistyöhalukkuutta. “Meidän kanssamme on helppo tehdä yhteistyötä, yhdessä tekeminen on meillä verissä, niin yritysten kuin kaupunginkin kanssa.”
Kaupunginjohtaja Timonenkin innostuu puhuessaan kaupungin ja yliopiston mahdollisuuksista:
“LUT ja Lahti ovat molemmat nopeita, nälkäisiä, joustavia ja avoimia. Ymmärrämme, että ilmasto- ja ympäristöhaasteista johtuen meidän on liikuttava nopeasti, jotta muutos toteutuu. Ja se toteutuu vain tekemällä asioita laadukkaasti, tuottavasti ja yhteistyössä.”
Aaro Kajaste
