Kaupallinen yhteistyö Nets

Eurooppalaisen reaaliaikatalouden luominen on kriittisessä kehitysvaiheessa – eKuitti on nousemassa kehityksen kulmakiveksi

Säädellyn, valvotun ja tietosuoja-asetuksin turvatun reaaliaikatalouden luominen on Euroopan mahdollisuus nousta digitalouden suunnannäyttäjiksi maailmassa. Suomi ja ryppyisten kuittien ongelma ovat yllättävästi avainroolissa.

Nets
Netsin Suomen maajohtajan Sirpa Nordlundin mielestä eKuitit tarjoavat suomalaisyrityksille mahdollisuuden kasvuun ja lukuisia etuja yhteiskunnalle. Kuva: Annukka Pakarinen

Kuitista tulee ensimmäisenä mieleen rypistynyt paperinpala, joka on pahimmillaan ongelmajätettä ja useimmiten kateissa silloin, kun sitä tarvitaan.

Digitaalinen kuitti eli eKuitti vaikuttaa kaikin puolin hyvältä idealta, mutta ei järin kiinnostavalta saati tärkeältä. Tämä tylsä pieni juttu saattaa kuitenkin olla erittäin oleellinen palanen systeemissä, josta riippuu eurooppalaisen digitaalisen talousjärjestelmän tulevaisuus.

eKuitin avulla EU pystyisi luomaan säädellyn reaaliaikatalouden, joka ei nojaisi pelkästään amerikkalaisten digijättien tai kiinalaisten luomiin järjestelmiin. eKuitti tekisi harmaasta taloudesta ja talousrikoksista vaikeampia toteuttaa. Yhdistettynä tietosuojalainsäädäntöön eli GDPR:ään se myös suojaisi kuluttajien yksityisyyttä ja oikeuksia paremmin kuin nykyiset digitalouden järjestelmät.

Netsin Suomen maajohtaja Sirpa Nordlund näkee eKuiteissa Suomelle loistavan mahdollisuuden.

“Kuittien digitalisaation avulla luodaan kokonaan uusi liiketoiminta-ala, jolla suomalaisyritykset voivat ottaa johtoaseman. Samalla pystymme auttamaan koko Eurooppaa siirtymään digitaaliseen reaaliaikatalouteen, jossa turvallisuus, yksityisyys ja oikeudenmukaisuus on huomioitu paremmin kuin Yhdysvalloissa ja Kiinassa”, Nordlund toteaa.

eKuitti- hankkeissa olevien asiantuntijoiden mukaan eKuittien yleistyminen ja leviäminen on nyt kriittisessä vaiheessa, jossa kaivataan oikeastaan suomalaista erityisosaamista: prosessien ja järjestelmien kuvantamista sekä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä.

eKuittien yleistyminen kaipaa siis prosessiohjeita ja standardin, joita muut EU-maat voivat hyödyntää. Niitä onkin jo valmisteltu – Suomessa.

Mikä ihmeen eKuitti?

eKuitti tarkoittaa digitaalisessa muodossa olevaa kuittia. Kuitin tiedot täytyy tallentaa sellaisessa muodossa, jota erilaiset ohjelmistot ja data-analytiikkajärjestelmät pystyvät hyödyntämään.

Reaaliaikatalous

“Reaaliaikatalous on systeemien systeemi, jossa kaikki prosessit käyttävät ja jalostavat samaa tietoa. Meidän pitää rakentaa kansallinen tie sitä kohti”, kuvaa Olli-Pekka Rissanen Valtiovarainministeriöstä (12.4.2019, RTECO-hankkeen päätösseminaarissa)

Reaaliaikataloudella (real time economy) tarkoitetaan täysin digitalisoitua talousjärjestelmää, jossa muun muassa tiedot laskutuksesta, kuiteista, raportoinneista ja verojen maksusta kulkeutuvat välittömästi eli reaaliajassa eri toimijoiden järjestelmien välillä. Tällöin myyjien, ostajien, finanssilaitosten ja julkisen sektorin, kuten verohallinnon, järjestelmien täytyy kyetä jakamaan tietoa saumattomasti keskenään.

Tämä on kaikkein oleellisinta. Kuittitietojen täytyy olla kaikkien hyödynnettävissä: asiakkaiden, kauppiaiden, verottajan ja finanssilaitosten. Tästä ohjelmistoriippumattomuudesta on tullut yksi este eKuitin leviämiselle. eKuitin muoto vaatii siis standardointia. Teknologiateollisuus ry:n vetämässä, huhtikuussa päättyneessä RTECO-hankkeessa luotiin malleja ja standardeja yhdessä eri toimijoiden kanssa.

“Aiemmissa hankkeissa oli luotu jo tietorakenteet eKuitille. RTECO-hankkeessa pystyimme pilotoimaan teknistä ympäristöä, jossa kuitit kulkevat sähköisesti. Ekosysteemissä on mukana yrityksiä, liittoja ja julkisyhteisöjä, kuten Valtiokonttori ja Verohallitus. Ekosysteemi ei ole kuitenkaan vielä aivan valmis, sillä se kehittyy ja muotoutuu edelleen käytössä”, RTECO-hankkeessa projektipäällikkönä toiminut Marja Hamilo Teknologiateollisuudesta kertoo.

Keskeinen kysymys eKuitti-järjestelmää rakennettaessa on, miten sähköisen kuitin tiedot saadaan tarvittavilta osin myyjän järjestelmästä ostajan järjestelmään sellaisessa muodossa, että ne ovat edelleen analysoitavissa sekä yksittäisenä kuittina että kaikki kuitin osatiedot eriteltyinä ja yhdisteltävissä osaksi suurta tietomassaa.

Suomessa ja muissa Itämeren alueen valtioissa, erityisesti Virossa ja Ruotsissa on tehty erilaisia hankkeita eKuitti -järjestelmien luomiseksi ja hankkeissa on pyritty myös EU-tasoiseen yhteistyöhön.

“Mitä tulee eKuitteihin, kyllä Suomi, Viro ja Ruotsi ovat ehdottomasti tämän asian kärkimaat. Tämä tuo kilpailuetua suomalaisille yrityksille. He voivat alkaa jo kehittää uusia palveluita eKuittien ympärille. Uusia yrityksiä on jo kasvanutkin alalle”, Hamilo sanoo.

Kuluttaja on suurin hyötyjä

“Kukaan kuluttaja ei varmaan kaipaa lompakkoonsa pullottavia paperikuitteja, joista tekstit katoavat”, Hamilo toteaa kuluttajan eduista.

Mukavuus on kuitenkin vain pieni bonus kuluttajan saamiin hyötyihin eKuitista. Kuluttajan kannalta todellinen lisäarvo muodostuu sekä ostotositteiden arkistoinnin automatisoinnista että mahdollisuudesta analysoida omaa taloutta ja kulutustottumuksia.

Jo tällä hetkellä eKuitti-palveluita tarjoavat yritykset kuten eTasku, Lemonsoft ja Visma tarjoavat kuluttajille oman talouden analysointipalvelua.

Kuluttajan kannalta on myös turvallista, kun eKuitti on lähtökohtaisesti suunniteltu siten, että se täyttää EU:n tietosuoja-asetuksen GDPR:n vaatimukset. Yleiseen käyttöön lähtevä ostosdata on anonymisoitua dataa. Lisäksi asiakkaan yksilöidyt tiedot ovat hänen itsensä hallinnassa ja hänellä on oikeus hyödyntää, salata ja siirtää tietojaan palveluntarjoajalta toiselle niin halutessaan.

Talouden trendin vaihtelut nähdään heti

eKuittien avulla myyjät ja yritykset saavat valtavan määrän reaaliaikaista tietoa, joka auttaa tuotetarjonnan ja palveluiden ajoittamisessa ja kohdentamisessa. Erityisesti vähittäiskauppiaat pystyvät hyödyntämään eKuittien avulla reaaliaikaista data-analytiikkaa.

Digitaalisesti tallentuvien tietojen avulla myyjät pystyvät kohdistamaan tarkemmin mainontaansa ja tekemään tarvittaessa tuotteiden takaisinvetoja.

“Näen myös aika hyödylliseksi sellaisen anonymisoidun tiedon, jonka avulla esimerkiksi kauppakeskukset pystyvät näkemään, missä kaikkialla asiakkaat ovat käyneet tekemässä ostoksia ennen keskukseen tuloa ja minne he menevät sen jälkeen tekemään ostoksia. Jos esimerkiksi käy ilmi, että asiakkaat syövät lounaansa pääosin jossain muualla, se saattaa antaa johtajille arvokkaan tiedon siitä, että kauppakeskuksen lounastarjontaa kannattaa kehittää”, Nordlund antaa esimerkin.

Anonymisoitu ja laaja-alainen kuluttajakäyttäytymisen metadata on arvokasta tietoa myös kansantalouden tilan seurannan kannalta.

eKuittien myötä reaaliaikatalous siirtyisi kuluttajapintaan. Eri toimijat kuten tutkijat, finanssilaitokset, viranomaiset ja kaupan ala pystyisivät näkemään kuluttajakäyttäytymisen trendien vaihtelun välittömästi.

Yhteiskunnalle mittavat säästöt

Alkuvaiheessa suurin hyötyjä on ennen kaikkea julkinen sektori. Valtiokonttorin arvion mukaan yhden paperisen kuitin käsittely maksaa julkisella sektorilla 5–6 euroa. Kaikkiaan reaaliaikatalous, johon sisältyy verkkolaskutus, eKuitit ja maksujärjestelmän automatisointi toisi valtiolle 150 miljoonan euron säästöt. Saman suuruinen säästö tulisi myös kunnille Kuntaliiton laskelmien mukaan.

Myös yksityinen sektori hyötyy. EK:n mukaan yritysten välisen laskutuksen säästöt olisivat 2,8 miljardia euroa.

Tällä hetkellä Suomessa liikkuu vuosittain arviolta 800 miljoonaa kuittia vuodessa.

Verohallinto ja Sipilän hallitus ovatkin olleet jo etukenossa eKuitti-asiassa. Ensi vuonna astuu voimaan viime vuonna laadittu niin sanottu verkkolaskulaki, joka antaa julkiselle hallinnolle ja yrityksille mahdollisuuden vaatia sähköisiä laskuja yrityksiltä. Laskut siis siirtyvät sähköiseksi ensin, tämän jälkeen digitalisoidaan kuitit, minkä jälkeen Verohallinto aikoo digitalisoida arvonlisäveroilmoitukset.

Verohallinto ottaa vuonna 2022 käyttöön uuden alv-ilmoituksen, jossa on enemmän kenttiä eli mahdollisuus kerätä laajemmin tietosisältöä kuin nykyisessä ilmoituksessa.

”Alv-ilmoittamisen tulevaisuutta ja mahdollisuutta edetä kohti laskukohtaista raportointia on kartoitettu yhdessä sidosryhmien kanssa. Sidosryhmäyhteistyön haluamme jatkossa entisestään syvenevän ja muuttuvan yhdessä kehittämiseksi”, taloushallinnon asiakkuusvastaava Juha Kartano Verohallinnosta sanoo tiedotteessa huhtikuussa.

eKuitit tekisivät myös harmaasta taloudesta entistäkin hankalampaa, kun jokaisesta ostoksesta kulkeutuu tieto verottajalle reaaliaikaisesti. Ruotsissa verottaja on vaatinut, että kaikkiin kassakoneisiin asennetaan erillinen moduuli, joka kerää tiedot ostotapahtumista suoraan verottajalle.

Hamilon mielestä eKuitti-järjestelmä olisi huomattavasti järkevämpi vaihtoehto saattaa verottajalle ajantasainen ja varmistettu tieto ostotapahtumista. Kumpikin toki vaatii, että kauppa päivittää kassajärjestelmänsä, mistä aiheutuu kuluja kauppiaalle. Nämä alkuvaiheen kulut ovat olleet yksi este eKuittien odotuksia hitaammalle etenemiselle.

Milloin eKuitti ja eurooppalainen reaaliaikatalous ovat arkipäivää?

“Periaatteessa kaikki tekniset edellytykset ovat olemassa ja eKuitin ekosysteemi on kuvannettu ja standardit luotu. Kyse on enää siitä, että isot toimijat ottavat eKuitit käyttöönsä, kuluttajat saavat asiasta lisää tietoa, ja valtio alkaa vaatia tietoja digitaalisessa muodossa”, Hamilo sanoo.

Hamilo näkee, että valtiolla on selvä johtajan rooli murroksessa, koska ilmiselvistä hyödyistä huolimatta kaikilla yrityksillä ei ole halukkuutta olla eKuitti -kehityksen eturintamassa. eKuitit vaativat paitsi kassajärjestelmien päivittämistä myös omien myyntitietojen jakamista digitaalisesti muiden käyttöön, vaikkakin anonymisoituna. Tämä saattaa vielä arveluttaa yrityksiä.

“Juuri tämän vuoksi tarvitsemme johtajuutta. Suomessa täytyy saada kaikki osapuolet yhteistyöhön, minkä jälkeen voimme ottaa johtavan aseman Euroopassa reaaliaikatalouden suunnannäyttäjinä. Reaaliaikainen digitaalinen talous toimii kunnolla vasta silloin, kun data virtaa kaikkialta ja se on kaikkien hyödynnettävissä samanaikaisesti”, Nordlund sanoo.

(Juttua editoitu 11.9.2019. Juha Kartanon suoraa sitaattia on lyhennetty ja tietoa alv-ilmoituksen uudistuksesta on tarkennettu.)

Outi Toivanen-Visti

Piditkö artikkelista?

Rekisteröidy ja kokeile MustReadia 14 päivää maksutta