Sodasta huolimatta venäläistä maakaasua tuodaan edelleen Ukrainan läpi kulkevien putkien kautta merkittäviä määriä EU-maihin. Suurin asiakas on Itävalta, joka tuo yhä käytännössä kaiken käyttämänsä maakaasun Venäjältä. Muita merkittäviä kaasun tuojia ovat Unkari, Slovakia ja Italia.
Putkikaasu on vain yksi Venäjän vientiartikkeleista. Reutersin mukaan myös venäläisen nesteytetyn maakaasun LNG:n vienti muun muassa Espanjaan on kaksinkertaistunut sodan alkamisen jälkeen.
Euroopan unionin 27 maata kuluttivat vuonna 2022 yli 350 miljardia kuutiometriä kaasua, mikä on 13 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2021. Vuoden 2023 kolmen ensimmäisen kuukauden osalta luvut kertoivat 17,7 prosentin laskusta edelliseen vuoteen verrattuna.
Kaasua käytetään pääasiassa sähköntuotantoon, kotitalouksien lämmitykseen ja teollisuusprosesseihin. Yli 30 prosenttia EU:n kodeista lämmitetään kaasulla.
Venäläisen kaasun tuonti on vähenemässä, mutta ei kokonaan katkeamassa
Venäjältä tuodun kaasun määrät ovat kuitenkin selvästi vähentyneet. Kun putkikaasua ja LNG:ta tuotiin Venäjältä EU-maihin vuonna 2021 noin 150 miljardia kuutiota, seuraavana vuonna luku putosi noin 80 miljardiin ja viime vuonna 43 miljardiin kuutioon. Lyhyesti sanottuna EU:n riippuvuus venäläisestä kaasusta laski 45 prosentista vuonna 2021 vain 15 prosenttiin vuonna 2023. Venäläisen putkikaasun osuus EU:n tuonnista laski vuoden 2021 yli 40 prosentista noin kahdeksaan prosenttiin vuonna 2023.
Tuonnin supistumisen mahdollistivat pääasiassa voimakkaasti lisääntynyt LNG:n tuonti ja vähäisempi kaasun kokonaiskulutus EU:ssa.
Korvaavista lähteistä merkittävimmät ovat olleet Norja ja Yhdysvallat. Kaasua tuodaan nyt myös Britanniasta ja muun muassa Qatarista.
Venäläisen energian tuonnin väheneminen perustuu osaltaan Euroopan komission REPowerEU-suunnitelmaan. Se käynnistettiin toukokuussa 2022 suorana vastauksena Venäjän hyökkäyssotaan Ukrainassa.
Ukrainan sota nopeutti EU:n vihreän siirtymän toimeenpanoa
REPowerEU:n tavoitteena on vahvistaa Euroopan energiavarmuutta säästämällä energiaa, nopeuttamalla siirtymistä puhtaaseen energiaan ja monipuolistamalla tuontienergian lähteitä.
Komission suunnitelmien mukaan pitkällä aikavälillä EU:n energiavarmuus saavutetaan korvaamalla fossiiliset tuontipolttoaineet EU-maissa tuotetulla uusiutuvalla energialla ja parantamalla energiatehokkuutta. EU:n tavoitteena on tulla maailman ensimmäiseksi ilmastoneutraaliksi maanosaksi vuoteen 2050 mennessä.
Vaikka uusiutuvien energialähteiden osuus EU:n energiankulutuksessa on yli kaksinkertaistunut vuodesta 2004 vuoteen 2022, maakaasun osuus unionin energiankulutuksesta on yhä noin neljännes ja EU on edelleen voimakkaasti riippuvainen tuontikaasusta.
Myös LNG:n sisällyttämistä pakotteisiin harkitaan
Sitä mukaa kun putkikaasun tuonti Venäjältä on supistunut, nesteytetyn LNG-kaasun tuonti on alkanut kasvaa. Sitä tuodaan nyt Eurooppaan 11 prosenttia enemmän kuin ennen sotaa. Eurostatin mukaan EU-maat ovat ostaneet viimeisen kahden vuoden aikana venäläistä LNG-kaasua lähes 24 miljardin euron edestä.
On ollut kunkin EU:n jäsenmaan oma päätös, onko venäläisen LNG:n tuontia jatkettu koska toistaiseksi sitä ei ole sisällytetty pakotteisiin. Asiaan vaikuttavat myös kaasun pitkäaikaiset toimitussopimukset, joista on hyvin vaikea päästä eroon ilman merkittäviä sanktioita.
Tuonnista pääsisi ilman rangaistusmaksuja eroon vain, jos asiasta säädettäisiin lailla. Joulukuussa EU:ssa sovittiinkin lakimuutoksesta, joka antaa yksittäisille EU:n jäsenmaille mahdollisuuden kieltää venäläisen LNG:n tuonnin. Muiden muassa Suomen hallituksen tavoite on asettaa venäläiskaasulle tuontikieto viimeistään ensi vuonna.
”LNG ei toistaiseksi ole EU:n pakotelistalla, mutta hyvin todennäköisesti asia nousee esiin jossakin seuraavista EU:n päämiestason huippukokouksissa”, kertoo energiapolitiikan erityisasiantuntija Sanna Ek-Husson Suomen pysyvästä EU-edustustosta MustReadille. Hänen mukaansa asia on kuitenkin poliittisesti erittäin hankala.
”Sehän se ongelma on, että sanktiopäätökset vaativat yksimielisyyttä ja meillä kun siellä on näitä jäsenmaita, jotka ei halua lopettaa sitä venäläistä tuontia”, hän jatkaa.
Vaaravyöhykkeessä erityisesti Unkari, Slovakia, Itävalta ja Italia
Vaikka venäläisen kaasun osuus on selkeästi pienentynyt, riippuvuus siitä muodostaa edelleen merkittävän geopoliittisen riskin varsinkin venäläiskaasua eniten kuluttaville maille.
Verkkolehti Politico julkaisi maaliskuun alussa laajan artikkelin, jossa se kertoi EU-virkamiesten varoittaneen luottamuksellisessa muistiossa energian hinnan merkittävästä noususta ensi talvena sen jälkeen, kun sopimus venäläisen kaasun virtaamisesta unionimaihin Ukrainan kautta päättyy.
Moskova ja Kiova solmivat vuonna 2019 viisivuotisen putkistojen kauttakulkusopimuksen, jonka perusteella kaasun toimittamista EU-maihin Ukrainan kautta on jatkettu sodasta huolimatta.
Ukraina on ilmoittanut, että se ei aio jatkaa 31. joulukuuta 2024 päättyvää sopimusta. EU:n virolainen energiakomissaari Kadri Simson on säestänyt Ukrainaa ilmoittamalla, ettei komissiolla ole mitään intressiä pyrkiä edistämään sopimuksen jatkamista.
Komission muistion mukaan tämä kuitenkin tarkoittaa, että EU menettää pian noin viisi prosenttia kaasun kokonaistuonnistaan, lähinnä Keski- ja Kaakkois-Eurooppaan. Muistiossa lisätään, että jos kaasun tulon katkaisu toteutuu samaan aikaan kun Eurooppaan sattuisi poikkeuksellisen kylmä talvi, syntyy pahin mahdollinen skenaario niille maille, joiden energiansaanti on Ukrainan läpi kulkevan venäläisen kaasun varassa. Pahin riski koskee erityisesti Unkaria ja Slovakiaa.
Venäjän kaasutoimitusten loppuminen vaikuttaisi vähemmän Itävaltaan ja Italiaan. Itävallalla on aina muita vaihtoehtoja, koska useat putkilinjat leikkaavat sen alueella. Italialla on myös muita, tosin kalliimpia vaihtoehtoja, koska se saa putkia pitkin kaasua sekä Algeriasta että Azerbaidžanista ja lisäksi sen on mahdollista tuoda kaasua useiden alueellaan olevien LNG-terminaalien kautta.
Venäjän kaasun korvaaminen hirvittää joitakin maita poliittisesti ja taloudellisesti
Kaikki tällä hetkellä Venäjän kaasusta riippuvaiset maat voisivat lopulta vaihtaa Venäjän tuonnin Saksan, Italian tai Turkin kautta tuleviin toimituksiin, mutta Berliinin äskettäinen päätös verottaa yksipuolisesti kaasun vientiä vaikeuttaa tätä mahdollisuutta.
Käytännössä energian hinta nousisi näissä maissa merkittävästi ja tämä olisi poliittisesti myrkkyä, erityisesti Unkarille, jota johtavan Fidesz-puolueen suosion yksi kivijalka on ollut halpa venäläinen energia. Sodasta huolimatta pääministeri Viktor Orbánin hallitus on jopa lisännyt energiantuontia Venäjältä. Unkari on kuitenkin myös yrittänyt ostaa kaasua Turkilta.
Komissio on kertonut käyvänsä tiivistä vuoropuhelua Ukrainan kautta tulevasta venäläisestä kaasusta riippuvaisten EU-maiden kanssa.
Lähes täysin venäläisen kaasun tuonnista riippuvainen Itävalta varautuu maan energiaministeriön mukaan Ukrainan kautta tulevan kaasuvirran mahdollisen katkeamiseen muun muassa energiayhtiöille asetetuilla uusilla varastointivelvoitteilla.
Slovakian energiaministeriö on sekin myöntänyt, että häiriöt Ukrainan toimitusreitille voivat vaikuttaa maan energiavarmuuteen ja hintavakauteen ja siksi Slovakia pyrkii nyt löytämään uusia ratkaisuja energialähteidensä monipuolistamiseksi.
Tilanteen hankaluutta kuvaa kuitenkin hyvin Slovakian pääministeri Robert Ficon korkean tason vierailulla Ukrainassa tammikuussa käydyt keskustelut transitiosopimuksesta. Fico väitti virallisessa lausunnossaan vierailun jälkeen, että kaasun tulo jatkuu myös ensi vuonna. Ukraina kuitenkin ilmoitti yksiselitteisesti heti perään, että kuljetussopimus päättyy tämän vuoden lopussa.
Tämän sisällön mahdollistaa Energiateollisuus ry.
Journalistinen päätösvalta on MustReadin toimituksella.
Keskustelu
Tätä juttua ei ole vielä kommentoitu.