Tämä artikkeli on alun perin julkaistu päättäjäkirjeenä
1/6 Hintašokki vaimeampi kuin 2022🛢️
Energiahinnat ovat nousseet rajusti vuoden alun pohjalukemista. Euroissa verottomat tukkumarkkinahinnat ovat nousseet:
- Raakaöljy (Brent) 75 prosenttia
- Bensiini 82 prosenttia
- Diesel 87 prosenttia
- Maakaasu 78 prosenttia.
Öljyjalosteiden raju kallistuminen muistuttaa, että huoli ei koske vain raakaöljyn kuljetusten häiriöitä, vaan myös esimerkiksi jalostamoiden mahdollisia vaurioita.
😅 Reaalihinnat ovat kuitenkin vielä selvästi alle vuoden 2022 kriisitasojen.
- Futuurit hinnoittelevat öljymarkkinoiden rauhoittuvan selvästi vuoden sisällä.
- Tuleva hintakehitys on epävarma, mutta tulevien ostojen hinnan voi lukita selvästi alle nykyisten hintojen.
Persianlahden osuus maailman öljyntuotannosta on tuplasti suurempi kuin Venäjän, joten riski hintojen noususta on paljon suurempi.
- Markkinahintojen nousu olisi voinut olla paljon rajumpi, jos markkinoilla ei olisi vahvaa uskoa siihen, että sodan aiheuttamat häiriöt jäävät lyhytaikaisiksi.
2/6 Riippuvuus tuontienergiasta pienentynyt🪫
Energian nettotuonti maksoi Suomelle viime vuonna vain vajaat 1,3 prosenttia bruttokansantuotteesta. Tätä alhaisempi lasku on ollut ainoastaan pandemian aikana.
- Sähkön nettotuonti on supistunut lähes olemattomaksi tuulivoiman kasvun ja Olkiluodon kolmannen reaktorin käyttöönoton myötä.
- Energian tuonti on keskittynyt maakaasuun ja raakaöljyyn.
Energialasku nousee viime vuodesta noin 0,5 prosentilla suhteessa bkt:hen, jos markkinahinnat jäävät nykytasolle.
Laskelma kertoo maksimivaikutuksen.
- Kustannus jää pienemmäksi, jos kuluttajat sopeutuvat säästämällä energiaa tai käyttämällä vaihtoehtoisia energialähteitä.
- Energian kallistuminen korottaa tosin myös muiden tuontitavaroiden hintoja, mutta osa kohonneista kustannuksista saadaan myös katettua vientihintojen nousun kautta.
- Öljyn jalostusmarginaalin nousu alentaa kokonaiskustannuksia, koska Suomi on öljyjalosteiden nettoviejä.
3/6 Kuluttajien polttoainelasku nousee 🚗
Autoilijaa ei paljon lohduta, että Suomi on öljyjalosteiden nettoviejä. Hän maksaa myös kohonneen jalostusmarginaalin.
Polttoainehintojen 1o sentin nousu nostaa kuluttajahintoja Suomessa noin 0,2 prosenttia.
Viime vuodesta bensiinin hinta on noussut yli 25 senttiä, dieselin yli 30 senttiä.
➡️ Nostaa kuluttajahintoja ja syö kuluttajien ostovoimaa runsaalla 0,5 prosentilla.
Vaikutusta vaimentaa hieman se, että korkeampi hinta vähentää autoilua.
- Polttoaineiden kulutus tippui 10 prosentilla, kun hinnat nousivat rajusti 2021–2022.
➡️ Muusta kulutuksesta ei tarvetta tinkiä yhtä paljon.
Polttoainehintojen taloudellinen merkitys kuluttajille on viimeisen kymmenen vuoden aikana tippunut melkein viidenneksellä.
- Vähittäismyynti on laskenut, koska autojen polttoainetehokkuus on kohentunut ja sähköautojen osuus uusien autojen myynnistä on noussut lähes puoleen.
- Uusi energiahintašokki kiihdyttää autokannan sähköistymistä.
Polttoaineiden osuus kotitalouksien kulutusmenoista nousi 3,7 prosenttiin kriisivuonna 2022.
- Pienituloisimman viidenneksen menoista osuus oli hieman keskimääräistä pienempi: 2,9 prosenttia.
➡️ Polttoaineveron lasku vaimentaa verotuksen tulonjakoa tasaavaa vaikutusta.
4/6 EU nyt vähemmän haavoittuvainen ⚡
Suomen vienti kärsii, koska energiahintojen nousu heikentää muiden maiden talouksia.
Venäjän maakaasuputkien sulkeutuminen oli erityinen haaste Euroopan taloudelle.
- Venäjän osuus EU:n maakaasun tuonnista oli 40 prosenttia.
- Putkien rakentaminen muualle tai kapasiteetin lisääminen nesteytetyn maakaasun vastaanottamiseen vie aikaa.
- Sähkön hinta nousi Manner-Euroopassa samaa tahtia kuin maakaasun hinta, koska sähkön tuottamista maakaasulla täytyi pitää kannattavana.
➡️ Talouden pandemian jälkeinen toipuminen pysähtyi seuraavan vuoden aikana.
Nyt huolenaihe on Qatarin maakaasun viennin pysähtyminen. Qatar on tuottanut noin viidenneksen maailman nesteytetystä maakaasusta.
- Nesteytetty maakaasu on vain osa koko maailman maakaasun tuotannosta, EU:n tuonnista yli puolet tulee putkia pitkin Norjasta ja Pohjois-Afrikasta.
- Sopeutumispaine koskee kaikkia nesteytetystä maakaasusta riippuvaisia maita, ei erityisesti EU:ta.
- Rajoitetusta vientikapasiteetista johtuen Pohjois-Amerikan maakaasun kuluttajat ovat pitkälti suojassa hintojen nousulta.
Sähkön hinta ei nyt ole seurannut maakaasun hintaa läheskään yhtä jyrkästi kuin vuonna 2022.
- Tuuli- ja aurinkovoiman osuus EU:n sähkön tarjonnasta on neljässä vuodessa kasvanut 20 prosentista 31 prosenttiin.
➡️ Maakaasua tarvitaan yhä harvemmin kysynnän tyydyttämiseksi, jolloin sähkön markkinahinta jää alemmaksi kuin maakaasulla tuotetun sähkön kustannus.
5/6 Koronnostoihin ei paljon painetta 💶
EKP nosti ohjauskorkoaan peräti 4,5 prosentilla vuoden 2022 energiahintašokkia seuraavana vuonna, mikä myös vaimensi talouden kasvua.
12 kuukauden euribor on noussut pari prosentin kymmenystä.
- Heijastaa odotuksia ohjauskoron muutoksista seuraavan vuoden aikaan.
- EKP:n hinnoitellaan nyt nostavan korkoja puolella prosenttiyksiköllä tänä vuonna.
Energiahintojen nousu:
- Kiihdyttää välittömästi inflaatiota.
- Hidastaa vähitellen talouden kasvua, mikä vaimentaa hintojen nousupaineita myöhemmin.
➡️ Epäselvää, miten keskuspankkien pitäisi reagoida.
Koronmuutokset vaikuttavat talouden kasvuun ja inflaatioon merkittävällä viiveellä.
➡️ Korkojen nosto ei pysty estämään inflaation välitöntä kiihtymistä. Kasvu ja inflaatio ovat ehkä jo hidastumassa, kun koronnostot alkavat purra.
➡️ Keskuspankin on perusteltua nostaa korkoja ainoastaan, jos on syytä uskoa hintojen nousun leviävän energian hinnoista laajemmalle talouteen.
Vuonna 2022 energiahinnoista puhdistettu pohjainflaatio oli kiihtymässä selvästi yli tavoitteen jo ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan.
- Pandemian aikana päätetyt rajut elvytystoimet alkoivat purra ja talous elpyi nopeasti.
Nyt vastaavaa rajua talouskasvua kiihdyttävää elvytystä ei ole.
- Inflaatio on pysynyt viimeisen vuoden aikana varsin vakaana lähellä keskuspankin kahden prosentin tavoitetta.
6/6 Vaikutus talousnäkymiin vielä pieni 🤓
- Energiahintojen alkuvuoden nousu ei merkittävästi horjuta Suomen taloutta ja kuluttajien ostovoimaa, etenkin jos hinnat palautuvat vuoden aikana entiselleen.
- Hinnat voivat vielä rajusti nousta, jos sota vastoin odotuksia pitkitty. Raakaöljyn ja maakaasun hintojen tuplaantuminen nykytasoilta olisi yhä pienempi haaste Suomen ja Euroopan talouksille kuin Ukrainan täysimittaisen sodan aiheuttama energiakriisi.
- Energian tarjonnan supistumisen aiheuttamaa taloushäiriötä ei voi korjata talouspolitiikalla. Koronnostot eivät pysty hillitsemään inflaatiopyrähdystä ja julkiset elvytystoimet lähinnä ruokkisivat hintojen nousua.
- Yritysten ja kotitalouksien sopeutuminen vähentämällä fossiilisen energian käyttöä vaimentaa hintašokin aiheuttamaa taloudellista kustannusta. Energian hintojen keinotekoinen hillitseminen ei sen sijaan ole järkevää, koska se heikentää kannustimia sopeutua.
Keskustelu
Tätä juttua ei ole vielä kommentoitu.