Kaupallinen yhteistyö Fortum

Akkutuotannon räjähdysmäinen kasvu vaatii raaka-aineiden kierrätystä – Suomi vastaa tähän haasteeseen

Mitä enemmän vastuullisuutta akkujen tuotannolta edellytetään, sitä vahvemmassa asemassa Suomen akkuklusteri on Euroopan kasvavilla markkinoilla. VAPAA LUKUOIKEUS

Kaupallinen yhteistyö: Fortum
Fortumin kierrättämien akkujen mekaaninen prosessointi tapahtuu Ikaalisten tuotantolaitoksella. Kuva: Fortum

Vuonna 2030 Eurooppa on jo pitkään ollut maailman suurin sähköautomarkkina. Tämä on kasvattanut maanosan akkutarpeen 400 gigawattiin, joten akkujen valmistuksen lisäksi myös niiden kierrätys on kukoistava kasvubisnes.

Suomella on alasta vahva ote: Täällä louhitaan ja jalostetaan akkumateriaaleiksi kaikkia litiumioniakun raaka-aineita ja valmistetaan akkuihin myös kierrätysperäisiä raaka-aineita. Suomessa sijaitsee myös ainakin yksi Euroopan yli sadasta akkukennotehtaasta. Akkuklusteriin on investoitu miljardeja, ja se työllistää tuhansia ihmisiä.

Tämän ennusteisiin perustuvan vision toteutuminen on hyvin mahdollista, mutta mitä se vaatii? Ainakin lupaava alku on jo saatu aikaan.

Erityisasiantuntija Jarkko Vesa työ- ja elinkeinoministeriöstä muistuttaa, että vielä muutama vuosi sitten akkujen valmistus, osaaminen ja raaka-aineet olivat vahvasti Kiinan hallussa.

”He näkivät paremmin tämän kehityksen ja heillä on ollut pitkäjänteinen suunnitelma. Mutta EU on onnistunut etumatkan kuromisessa paremmin kuin osasin kuvitella. Oli tärkeä merkkipaalu, kun Eurooppa alkoi kiristää autojen päästötavoitteita. Tämä pakotti autoteollisuuden lähtemään tosissaan sähköautojen valmistukseen”, kuvaa Vesa.

Fortumin akkuliiketoiminnan johtaja Tero Holländer uskoo, että Suomesta tulee johtava akkuraaka-aineiden valmistaja Eurooppaan, koska täällä on tarvittavia raaka-aineita maaperässä ja jalostavaa teollisuutta jo nyt.

”Suomella on kilpailuetuina vakaa toimintaympäristö ja osaavaa työvoimaa sekä toimivat verkostot julkisen ja yksityisen sektorin välillä. Meillä on täydet mahdollisuudet saada tänne lisää tuotantoa”, sanoo Holländer.

Suomi on siitä ainutlaatuinen maa, että täkäläisestä maaperästä löytyy kaikkia akkuvalmistuksessa tarvittavia mineraaleja. Etu on merkittävä myös siksi, että suuri osa mineraaleista tulee nykyisin maista, joissa tuotanto-oloja ei voi pitää kestävinä – Kongon kobolttikaivokset ovat tästä pahamaineisin esimerkki.

Jarkko Vesan mukaan Suomen vahvuus akkuklusterissa lähteekin raaka-ainepäästä.

”Euroopan näkökulmasta Suomi on akkujen Shangri-La, koska meillä on kobolttia, nikkeliä ja kohta myös litiumia”, sanoo Vesa.

Kobolttia jalostaa belgialainen Umicore Kokkolassa, nikkeliä Nornickel Harjavallassa. Suomen Malminjalostus ja sen osakkuusyhtiö Keliber ovat käynnistämässä litiumin tuotantoa ja jalostusta akkumateriaaliksi Talvivaarassa.

Harjavallassa puolestaan toimii jo useiden teollisten toimijoiden klusteri. Fortum on mukana alkuvuonna ostamansa, akkumetallien kierrätykseen erikoistuneen Crisolteqin kautta.

”Harjavallan suurteollisuuspuisto on eurooppalaisittain ainutlaatuinen materiaaliklusteri. BASF rakentaa sinne akkumateriaalitehdasta ja Nornickel jalostaa metalliraaka-aineita. Crisolteqilla on toiminnassa oleva teollisen mittakaavan pilottilaitos, ja toimenpiteet suuremman mittakaavan kierrätyslaitoksen mahdollistamiseksi ovat käynnissä”, kuvaa Holländer.

Hänen näkemyksensä mukaan Suomella on vahva asema etenkin kestävästi tuotettujen kierrätysperäisten raaka-aineiden valmistuksessa.

”Olemme edelläkävijä siinä, että tuotanto on tehokasta, ympäristöystävällistä ja työntekijöille turvallista. Lisäksi toiminta on läpinäkyvää.”

Vaikka hydrometallurgisen raaka-ainetuotannon sydän on Suomessa, koko Fortumin akkuliiketoiminta kuitenkin katsoo myös Suomen rajojen ulkopuolelle.

”Käytöstä poistettuihin akkuihin liittyvä toiminta on kansainvälistä ja siinä haluamme olla lähellä asiakkaita palvelemassa heitä. Akkuliiketoiminta on erittäin kehittyvä ja kansainvälinen ala, ja Fortum tähtääkin kansainväliseksi toimijaksi”, linjaa Holländer.

Akut liittyvät moneen liiketoimintaan

Holländer huomauttaa, että akut liittyvät Fortumilla moneen muuhunkin liiketoimintaan kuin materiaalikierrätykseen.

”Akkujen käyttö energiasektorilla lisääntyy ja niitä käytetään muuallakin, esimerkiksi sähköverkon varmistuksessa. Tarjoamme myös digitaalisia palveluita, jotka tähtäävät asiakkaiden akkujen käytön optimointiin. Voimme myös pidentää akkujen käyttöikää hyödyntämällä ajoneuvokäyttöön enää kelpaamattomat akut energiavarastoissa”, Holländer kertoo.

Akkujen kierrätys on jo nyt liiketoimintana olemassa, mutta sen volyymi kasvaa aivan toiselle tasolle, kun sähköautot yleistyvät ja metallien kierrätystä tarvitaan tukemaan primäärituotantoa. Silti vielä vuonna 2030 ehkä noin viisi prosenttia metalleista saadaan kierrätyksen kautta, arvioi Vesa.

Akkujen kierrätyksestä arvioidaan Holländerin mukaan kasvavan globaalisti 18–20 miljardin euron liiketoimintaa vajaassa kymmenessä vuodessa. Tämä tarkoittaisi, että silloin kierrätetään vajaa kaksi miljoonaa tonnia litiumakkuja vuodessa.

Akkumateriaalien kierrätys ei koske pelkästään sähköautojen akkuja. Harjavallassa Fortum käyttää jo nyt metallinjalostajien sivuvirtoja, joita ne itse eivät pysty hyödyntämään. Myös pienkoneiden litiumakut soveltuvat hyödynnettäviksi.

”Kulutuselektroniikan akkuja liikkuu nykyisin aika paljon Aasian suuntaan tai niitä jää ihmisten kaappeihin. Sääntelyllä voi edesauttaa sitä, että kaikki eurooppalaiset akut kierrätettäisiin Euroopassa”, sanoo Holländer.

Sääntely tukee kestävää tuotantoa

TEMin Vesa on seurannut akkualan kehitystä tarkkaan, koska ennen nykyistä tehtäväänsä hän oli mukana rakentamassa sähköautojen ajovoima-akkujen kierrätysjärjestelmää Suomeen. Nyt hän vastaa ministeriössä akkuklusterin kehittämisestä ja on mukana laajapohjaisessa työryhmässä, joka valmistelee Suomen tammikuussa julkistettavaa akkustrategiaa.

”Akkustrategiatyö on ollut rakentavaa ja yhteisiä intressejä on löytynyt. Sääntelyllä on iso rooli, Suomen etu on että EU:ssa olisi tiukat vaatimukset akkujen vastuulliselle tuotannolle ja kierrätykselle”, sanoo Vesa.

EU-komission puolelta on Vesan mukaan vilauteltu, että EU voisi kieltää niin sanottujen likaisten akkujen tuonnin ja myynnin. Käytännössä tämän voisi toteuttaa tiukentamalla ympäristö- ja vastuullisuusvaatimuksia.

Parin viikon kuluttua EU-komissiolta tulee esitys uudeksi akkudirektiiviksi, ja siihen sisältyy vaatimus kierrätysmateriaalien osuudesta. Fortumissa odotetaan kiinnostuneena uutta direktiiviä, sanoo Holländer.

”Tällä hetkellä akuilta vaaditaan 50 prosentin kierrätysastetta. Me näemme, että tavoitteen tulisi olla kunnianhimoisempi, vähintään 80 prosenttia akusta.”

Holländer huomauttaa, että direktiivin kirjaimen lisäksi oleellista on myös se, miten sitä tulkitaan.

”Se mitä lasketaan kierrätykseksi, vaihtelee maittain. Tulkinta pitäisi saattaa samalle tasolle kaikkialla, se lisäisi uskottavuutta kuluttajien suuntaan”, Holländer painottaa.

Kisa akkukennotehtaista jatkuu

Entä saadaanko Suomeen iso kala eli akkukennotehdas? Se on investointina ja työllistäjänä kertaluokkaa suurempi kuin akkujen tuotantoketjun aiemmat osat.

Alan kasvumahdollisuudet ovat niin houkuttavat, että akkukennotehtaita mielivät kaikki ja monet isot Euroopan maat houkuttelevat niitä avokätisillä tuilla. Vesan mukaan akkutehdashankkeita on globaalisti toista sataa, ja Suomen on vaikea osallistua tukikilpailuun.

Lähin verrokki suomalaisille on Ruotsin Skellefteåhon nouseva Northvoltin akkutehdas, jonka tuotannon on tarkoitus käynnistyä vuonna 2021.

”Northvolt on mielenkiintoinen tapaus. Se sijaitsee pohjoisessa laivakuljetusmatkan päässä. Tehtaan saamisessa painoi varmaankin puhtaan energian edullinen hinta. Autoteollisuus on valveutunutta ja vaatii akkujen tuottamista puhtaalla energialla”, Vesa kertoo.

Paljon pohditaan sitä, onko etäisyys markkinoista Pohjoismaiden haitta kisassa akkuklusterin investoinneista.

”Raaka-aineita kuljetetaan pitkiäkin matkoja. Ja meidän valttimme on se, että akut tuotetaan vastuullisesti, toisin kuin Kiinassa”, sanoo Vesa.

Holländer muistuttaa, että akkukennoinvestoinneista suurin osa on vielä tekemättä. Kun Euroopan akkutarpeeksi ennustetaan noin 400 GW, isona investointina pidetty Northvolt edustaa ensivaiheessa vain kahta prosenttia tästä.

”Ruotsissa Northvoltin takana ovat julkinen sektori, kunnat, teollisuus ja alihankintaketjut, jotka ovat yhdessä koonneet vahvan kaupallisen keskittymän. Tämä on joukkuepeliä, emme mekään voi tätä yksin tehdä”, korostaa Holländer.

”Onnistuminen on kiinni siitä, että tehdään asioita nopeasti ja kunnianhimoisesti. Tarvitaan yhteistyötä ja tehokkaasti hoidettuja julkisia prosesseja.”

Entä huomisen akkuteknologia?

Akkumetalleja kierrätetään Euroopassa usein sulattamalla, mutta silloin saadaan talteen vähemmän materiaaleja. Fortum käyttää mekaanisen ja hydrometallurgisen kierrätyksen yhdistelmää, jossa on paras talteenottokyky.

Hydrometallurgian erottelukyvyllä saadaan jopa yli 90 prosenttia akun aktiivimateriaalin sisältämistä metalleista – koboltista, nikkelistä, mangaanista ja nyt myös litiumista – talteen ja takaisin käyttöön.

”Haluamme Fortumilla panostaa parhaisiin teknologioihin ja siihen, että kykenemme itse kehittämään ja tuottamaan patentoitavaa teknologiaa, omaa IPR:ää. Näyttää siltä, että niin sanotut korkean nikkelin akkukemiat yleistyvät sähköisten ajoneuvojen akuissa, sillä ne vaativat vähemmän kobolttia. Me olemme valinneet teknologiat, joissa panostetaan myös matalaan hiilijalanjälkeen”, sanoo Fortumin Tero Holländer.

Akkustrategiatyössä on myös pohdittu, pitäisikö Suomen kilpailussa akkukennotehtaista kohdistaa katseensa akkujen seuraavaan sukupolveen litiumioniakun jälkeen. Tulevaisuuden teknologioiden ennustaminen on TEMin Jarkko Vesan mukaan kuitenkin erittäin haastavaa.

”Litiumioniakulla voidaan mennä jopa vuoteen 2050 kuitenkin niin, että vähennetään koboltin määrää ja lisätään nikkelin osuutta. Hyvälaatuinen nikkeli on Suomen valtti. Koko ajan tutkitaan myös arkipäiväisempien, helpommin saatavilla olevien raaka-aineiden käyttöä akuissa”, Vesa kertoo.

Heidi Hammarsten

Piditkö artikkelista?

Rekisteröidy ja kokeile MustReadia 14 päivää maksutta