Kun hyvinvointialueet aloittivat toimintansa vuoden alussa, niille siirtyi vastuu kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä.  Kuitenkin vain alle kolmasosa työpajoista on virallisesti siirtynyt hyvinvointialueiden alle. Koska kunnat eivät lain mukaan enää saa järjestää kuntouttavaa työtoimintaa, iso joukko nuoria ja aikuisia on jäänyt ilman palvelua, joka olisi tukenut heitä takaisin koulutukseen ja työelämään.
Palvelujen ulkopuolelle putoaminen on katastrofaalista etenkin nuorille, kertoo Reetta Pietikäinen Into – etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ry:stä.

Miltä näyttää SDP:n talouspolitiikka? Erkka Railo analysoi demareiden taloussuunnitelmia yhdessä Etlan toimitusjohtajan Aki Kangasharjun ja EVA:n johtavan veroasiantuntijan Emmiliina Kujanpään kanssa. Lisäksi vilkaistaan myös vihreiden ja vasemmistoliiton talouspoliittisia avauksia.

Saamelaiskäräjälaki kaatui eduskunnassa hallituskauden loppusuoralla, minkä seurauksena Suomi ei vieläkään täytä kansainvälisten ihmisoikeussopimusten alkuperäiskansoja koskevia velvoitteita. Asiaa kommentoivat saamelaisvaikuttaja Pirita Näkkäläjärvi, saamelaiskulttuurin professori Veli-Pekka Lehtola ja lakia eduskunnassa pian 30 vuotta seurannut kansanedustaja Satu Hassi (vihr.).

Eduskunta hyväksyi helmikuun alussa uuden translain äänin 113–69. Laki paransi merkittävästi transihmisten ihmisoikeustilannetta, mutta jätti vielä toivomisen varaa.  Poliittisen historian tutkija Jenni Karimäki ja sosiologi Tuukka Ylä-Anttila analysoivat translaista käytyä eduskuntakeskustelua. Lisäksi transaktivisti Kasper Kivistö kertoo, miten uusi laki vaikuttaa konkreettisesti transihmisten arkeen – ja mihin huomio pitäisi kiinnittää seuraavaksi.

On mahdollista, että kokoomus ja perussuomalaiset muodostavat seuraavan hallituksen rungon. Kuinka realistisia puolueiden talouspoliittiset ohjelmat ovat, ja ovatko ne yhdistettävissä?
Näihin kysymyksiin vastaavat Laboren ennustepäällikkö, ekonomisti Ilkka Kiema, oma ekonomistimme Roger Wessman sekä Etlan ennustepäällikkö, ekonomisti Päivi Puonti.

Vaikka Suomi on kansainvälisesti katsoen verrattain tasa-arvoinen maa, yhteiskuntaluokkien väliset terveyserot ovat edelleen poikkeuksellisen suuret. Tässä kirjeessä THL:n tutkimusprofessori Sakari Karvonen kertoo, miksi. Heli Koppelo ja Erkka Railo arvioivat, kykenevätkö hyvinvointialueet korjaamaan tilanteen?

Eri mittausten mukaan Suomen koululaisten osaamisen taso on heikentynyt jo useiden yli vuosikymmenen, ehkä jopa vuosituhannen alusta. Kirjeessä OAJ:n koulutuspolitiikan päällikkö Jaakko Salo ja Tampereen yliopiston kasvatustieteiden professori Mari-Pauliina Vainikainen arvioivat, mistä tulosten heikkeneminen johtuu ja miten oppimistulokset saataisiin nousuun.

Suomen korkeakoulutettujen osuus nuorista ikäluokista on jäänyt jo kymmenisen vuotta jälkeen verrokkimaita ja on alemmalla tasolla kuin OECD-maiden keskiarvo.   Opetus- ja kulttuuriministeriön neuvotteleva virkamies Aleksi Kalenius arvioi, että Suomen koulutustaso ei lähde nousuun ilman merkittäviä panostuksia korkeakoulutukseen seuraavalla hallituskaudella.

Viimeisimpien mielipidemittausten perusteella kokoomus voittaa vaalit, mutta ilman keskustaa porvarillisen enemmistöhallituksen muodostaminen on erittäin vaikeaa. Mikäli keskusta pitää pintansa noin 20 kansanedustajan puolueena, pienemmillä puolueilla voi olla ratkaiseva asema siinä, millainen hallitus Suomessa vaalien jälkeen nähdään.

Suomessa on jopa kymmeniä tuhansia syrjäytymisvaarassa olevia nuoria, jotka ovat aiemmin saaneet apua kuntien hallinnoimista sote-palveluista. Miten näiden palveluiden käy nyt, kun niiden hallinnointi on siirretty hyvinvointialueille?

Seuraavan hallituksen kolme pahinta talouspoliittista haastetta ovat valtiontalouden tasapainottaminen, työllisyysasteen nostaminen sekä talouskasvun ja tuottavuuden kiihdyttäminen. Mitä nämä haasteet tarkoittavat ja millä keinoin hallituksen tulisi niihin tarttua?

Maahanmuutosta on tullut monien päättäjien standardivastaus Suomen väestörakenteen muutoksen aiheuttamaan haasteeseen, jonka vaikutukset alkavat näkyä vuosi vuodelta pahemmin. Kuinka paljon maahanmuuttoa Suomi tarvitsisi ja millä keinoin Suomeen saadaan korkeastikoulutettuja osaajia?

Viime vuonna Suomi osti noin kymmenesosan sähköstään Venäjältä. Nyt sähköä ei tuoda Venäjältä lainkaan, minkä seurauksena sähkön hinnat ovat nousseet pilviin. Riittääkö sähkö talvipakkasilla? Kuinka korkealle hinnat voivat vielä kohota? Arvioimme lisäksi SDP:n ehdottaman kuluttajien hintakaton.

Hyvinvointialueet ottavat vastuulleen sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisen tammikuun alusta alkaen. Ovatko hyvinvointialueet siihen valmiita? Hyvinvointialueista vähiten valmis on Varsinais-Suomi. Hyvinvointialueen aluehallituksen puheenjohtaja Sanna Vauranoja (kok.) kertoo, miksi ja mitä siitä seuraa.

Hallitus on jälleen kriisissä, mutta kaikkien hallitusten loppukuukaudet ovat vaikeita. Sanna Marinin (sd.) hallitus on monessa suhteessa pärjännyt 2010-luvun edeltäjiään paremmin, mutta toki haasteitakin vielä riittää.

Suomen politiikka on polarisoitunut 2000-luvulla. Puolueet ja niiden kannattajat ovat etääntyneet ideologisesti toisistaan. Polarisaatiota on kuitenkin monenlaista, eikä polarisaatio ole pelkästään pahasta.

Vanhustenhoito voi ratkaista vaalit. Mitkään viranomaisresurssit eivät riitä vanhustenhoidon laadun tarkkailuun. Siksi hoivalaitosten tehtävä on itse valvoa itseään. Vaikka vanhustenhoidon omavalvonta kuulostaa uskomattomalta ajatukselta, se on totista totta. Voiko se toimia?

Ylen marraskuussa julkaisemassa mielipidemittauksessa vain 10,9 prosenttia vastaajista kertoi äänestävänsä keskustaa. Vielä muutama vuosi sitten puolueen kannatus oli vastaavassa mittauksessa yli kaksinkertainen. Keskustan ja sen edeltäjän maalaisliiton katoamista Suomen puoluekartalta on toki ennustettu jo 70 vuotta. Joko rakennemuutos sai keskustan kiinni?

Jos puolueiden kannatusluvut pysyvät vaaleihin asti suurin piirtein nykyisellä tasollaan, enemmistöhallituksen muodostaminen on poikkeuksellisen vaikeaa.  Jos keskusta ja vihreät häviävät vaalit eivätkä halua hallitusvastuuseen ja SDP ja kokoomus eivät löydä yhteistä säveltä, vähemmistöhallitus voi olla ainoa vaihtoehto. Voisiko vähemmistöhallitus toimia Suomessa? Mitä se edellyttäisi?

Kuinka paljon puolueiden kannatusluvut voivat vaihtua viiden viimeisen kuukauden aikana ennen vaaleja? Tulevaisuutta on vaikea ennustaa, mutta voimme tarkastella, miten aiemmissa vaaleissa on käynyt. Ne antavat käsityksen siitä, mitä voimme odottaa.

Puolueiden puheenjohtajilla voi olla ratkaiseva merkitys siinä, voittaako puolue vaalit vai ei. Puoluejohtajien merkitys on myös vähitellen kasvanut. Tässä kirjeessä kerron, ketkä puheenjohtajat ovat vaikuttaneet myönteisimmin puolueensa kannatukseen ja ketkä ovat kolme heikoiten pärjännyttä puoluejohtajaa vuoden 2010 jälkeen. Mitä opimme heistä?

Hallitus on tuomassa eduskuntaan ensi vuoden budjettia, jonka loppusumma on ennätykselliset 80,5 miljardia euroa. Saa nähdä, mahtuuko se eduskunnan ovista. Onko tämä nyt vaalibudjetti? Missä kohtaa menee raja, että aiheellinen apu suomalaisille perheille muuttuukin vaalibudjetiksi? Toimituspäällikkö Kaisa Saario kysyi Timo Heinoselta (kok.) ja Matias Mäkyseltä (sd.), miten kokoomus ja SDP korjaisivat valtiontaloutta ensi vaalikaudella.

Valtio on ottanut kolmessa vuodessa noin 30 miljardia euroa lisää velkaa. Ja ensi vuoden budjetissa otetaan vielä 8 miljardia lisää. Pitääkö olla huolissaan? Riippuu vähän, keneltä kysyy. Valtion velanotto ja velan määrä vaikuttavat myös kevään eduskuntavaaleihin. Tämä kirje kertoo, miten.

Hoitajien työtaistelu on saatu viimeinen päätökseen. Kirjeessä hahmotellaan hoitajien työtaistelun suurempaa kuvaa. Minkä takia hoitajat ovat palkkakuopassa? Korjaako korotus palkkakuopan? Entä johtaako hoitajien palkankorotus kansallisen kilpailukyvyn heikkenemiseen, kuten kävi vuosina 2008-2010? Lopuksi kirjeessä tarkastellaan, miten riita ja sen ratkaisu vaikuttavat etenkin demarien kannatukseen.

Hallitus tuo syksyllä eduskuntaan kaksi lakia, joilla on tarkoitus nostaa Suomen t&k-intensiteetti 4 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Se merkitsee satoja miljoonia lisää rahaa tutkimukseen ja kehitykseen. Mutta mihin tuo raha pitäisi käyttää? Pitäisikö Suomen rahoittaa pk-yrityksiä vai suuryrityksiä? Pitäisikö Suomeen rakentaa uusi tutkimusinfrastruktuuri vai antaa suuryritysten luoda itse ympärilleen tarvittava ekosysteemi?

Vuoden 2023 eduskuntavaalit pidetään 2. huhtikuuta vuonna 2023.  Ensimmäisessä vaalikirjeessä analysoidaan vaaliasetelmia vajaa vuosi ennen eduskuntavaaleja. Voiko kokoomuksen kannatus säilyä näin korkealla tasolla vaaleihin saakka? Millainen hallituskokoonpano siitä seuraisi? Mitkä aiheet todennäköisesti hallitsevat vaalikamppailun aikaa?