Jussi Halla-ahon perussuomalaiset herättävät epäluuloa kuntien perinteisissä valtapuolueissa.

“Ei sinne voi mitään Maija Meikäläistä tai Matti Meikäläistä laittaa. Valitettava tosiasia on, että osa [perussuomalaisista] edustajista on hiljaa, kun asiat menee yli”, arvioi nimettömänä pysyttelevä luottamushenkilö kuntien yhteistyöjärjestöjen valtuuskuntien tilannetta. 

Perussuomalaisten todennäköinen vaalivoitto ja sen seuraukset herättävät levottomuutta puolueissa, jotka ovat aiemmin hallinneet kuntien yhteistyöorganisaatioita. 

Tunnetun hokeman mukaan Suomessa käydään 293 kuntavaalit, eikä valtakunnallisella vaalituloksella ole juurikaan merkitystä. Tämä ei ole tarkkaan ottaen totta. Harvemmin muistetaan, että valtakunnallinen kuntavaalitulos määrittää kuntien yhteistyöorganisaatioiden – Kuntaliiton, Kuntatyönantajien, Kevan ja Kuntien takauskeskuksen – ylimpien päättävien elinten eli valtuuskuntien voimasuhteet. 

Muiden tehtäviensä ohessa Kuntaliitto puolustaa kuntien etua valtion lainsäädäntötyössä. Kuntatyönantajat on kuntien edunvalvoja, kun niiden työntekijöiden työehtosopimuksista sovitaan. Keva valvoo kuntatyöntekijöiden eläkesäästöjä ja Kuntien takauskeskus huolehtii siitä, että kuntien yhdessä hakemilla lainoilla on riittävät takuut. 

Mielipidemittaukset ennakoivat perussuomalaisten “kuntajytkyä”, valtakunnallisen kannatuksen tuplaantumista. Miten se vaikuttaisi näiden järjestöjen hallintoon?

Kuntaliiton valtasuhteet uusiksi?

“Kuntavaalien vaikutus näkyy ennen muuta toimitusjohtajan ja muiden avainhenkilöiden valinnassa”, arvioi Kuntaliiton hallituksen ensimmäinen varapuheenjohtaja Sari Rautio (kok.). 

Hän on toiminut yli kymmenen vuotta Kuntaliiton hallinnon luottamustehtävissä.

Kuntaliiton johtajat valitsee Kuntaliiton hallitus. Hallituksen puolestaan valitsee 76 jäsenen valtuuskunta, joka periaatteessa käyttää järjestössä ylintä valtaa. 

Valtuuskunta valitaan vaaleissa, jotka perustuvat kuntavaalien valtakunnalliseen tulokseen. 

Tällä hetkellä valtuuskunnan suurin puolue on kokoomus 19 jäsenellä. Seuraavaksi tulevat keskusta (17) ja SDP (17) sekä vihreät (8), vasemmistoliitto (5), perussuomalaiset (4), RKP (3) ja kristillisdemokraatit (2). Lisäksi valtuuskunnassa istuu yksi edustaja Ahvenanmaalta. 

Suuremmat puolueet hyötyvät vaalipiireihin perustuvasta vaalitavasta: pienemmät puolueet saavat pienemmän osuuden valtuuskunnan paikoista kuin niiden suhteellinen ääniosuus kuntavaaleissa antaisi olettaa. 

Toisaalta tämä saattaa tarkoittaa, että kun muutos tulee, se voi olla yllättävänkin raju.  Perussuomalaisten edustus Kuntaliiton valtuuskunnassa voi jopa moninkertaistua, mikäli mielipidemittausten ennakoimat vaalitulokset toteutuvat. 

Käytännössä puolueet neuvottelevat henkilövalinnoista kuntavaalituloksen pohjalta. 

Esimerkiksi vuoden 2017 vaalien jälkeen puolueet sopivat, että kokoomuksen Jari Koskinen jatkaa Kuntaliiton toimitusjohtajana. Kun Koskinen erosi kesken kauden, hänen tilalleen valittiin kokoomuksen Minna Karhunen

Kuntaliiton valtuuskunnan ja hallituksen puheenjohtajistossa istuvat perinteisten suurten suomalaisten puolueiden kokoomuksen, keskustan ja SDP:n edustajat. 

Jos perussuomalaiset nousee kuntavaalien suurimmaksi puolueeksi, perinteisten suurten puolueiden on tehtävä sille tilaa. Jos pelkkiä mielipidemittauksia katsoo, perussuomalaiset nousee puheenjohtajistoon ja syrjäyttää sieltä keskustan. Se voi olla perinteiselle vahvalle kuntapuolueelle keskustalle kauniisti muotoiltuna kiinnostava tilanne. 

“Totta kai asioiden pitääkin muuttua”

Mahdollinen suuri muutos Kuntaliiton hallinnossa tapahtuisi poikkeuksellisen kiinnostavaan aikaan. Hallituksen sote-uudistuksen loppurutistus eduskunnassa ja sen valiokunnissa testaa myös Kuntaliiton toimintakykyä. Ensimmäisiä hyvinvointialueiden vaaleja on kaavailtu ensi vuoden kevääksi. 

Lisäksi kuntaministeri Sirpa Paatero (sd.) on perustanut kuntien tulevaisuutta käsittelevän työryhmän, jolla on lupa pohtia kaikkia mahdollisia keinoja kuntien taloudellisen tilanteen kohentamiseksi. 

Monen kunnan talous on kuralla, ja väestörakenteen kehitys asettaa niille suuria haasteita. Pitäisikö kuntien tehtäväkenttää supistaa? Pitäisikö erilaisilla kunnilla olla erilaiset tehtävät? Kuntaliiton on oltava valppaana, jos se aikoo vaikuttaa kehitykseen. 

Kuntaliiton Rautio ei kuitenkaan ole huolissaan siitä, että muutokset Kuntaliitossa heikentäisivät sen toimintaedellytyksiä. 

“Totta kai asioiden pitääkin muuttua vaalituloksen myötä. Sitä varten vaaleja pidetään”, hän toteaa.

Toisaalta Rautio toivoo, ettei järjestö unohda sen keskeistä vahvuutta: Poliittiset rajat ylittävää yhteistyökykyä. Hänen mukaansa Kuntaliitossa ollaan aina oltu ylpeitä siitä, että asiat on kyetty ratkaisemaan yhteistyössä ja julkilausumat ovat olleet yksimielisiä. 

“Toivon, että jatkossakin Kuntaliiton valtuuskunnassa tunnistetaan organisaation ydintehtävä: olla kaikkien kuntien yhteinen edunvalvoja.”

Ilmastonmuutos ja maahanmuutto korostuvat

Perussuomalaisten Toimi Kankaanniemi ei usko, että Kuntaliitossa tapahtuu merkittäviä muutoksia, vaikka mielipidemittausten osoittama perussuomalaisten vaalivoitto toteutuisikin. Hän on istunut Kuntaliiton hallituksessa ja työvaliokunnassa kahdeksan vuoden ajan.

“Enemmistöä ei yksikään puolue Kuntaliiton valtuuskuntaan saa eli jatkossakin täytyy tehdä muiden kanssa yhteistyötä”, Kankaanniemi toteaa.

Tärkeä osa Kuntaliiton edunvalvontatyötä on valtion talousarvioon ja kuntia koskeviin lakialoitteisiin vaikuttaminen esimerkiksi lausuntojen avulla. Kankaanniemi myöntää, että perussuomalaisilla on ollut joissain asioissa muista puolueista selvästi poikkeava linja, kuten suhtautumisessa ilmastonmuutokseen tai maahanmuuttoon. 

Kankaanniemi ei kuitenkaan koe, että tämä olisi ongelma.

“Kuntaliiton asiantuntijat laativat edunvalvonnan pohjaesitykset, joita Kuntaliiton työvaliokunnassa käsitellään. Lausunnot on sillä tavalla laadittu, että kaikki puolueet saavat niihin omat näkemyksensä mukaan.” 

Siksi lausunnoista ei Kankaanniemen mukaan ole tarvinnut koskaan äänestää. Päätökset ovat syntyneet yksimielisesti. 

Kankaanniemi uskoo, että ilmastonmuutos tai maahanmuutto ovat kysymyksiä, jotka saattavat jatkossa näkyä entistä enemmän Kuntaliiton agendalla. Monet kunnat ovat esimerkiksi huolissaan työvoiman saatavuudesta. Perussuomalaisten mielestä monet kunnat tekevät tarpeettoman kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa.

Kankaanniemen mukaan näiden aiheiden painottuminen saattaa korostaa myös ideologisia vastakkainasetteluita Kuntaliton sisällä. Se ei välttämättä ole hyväksi Kuntaliiton painoarvolle kuntien edunvalvojana.

“Jos lausuntoihin kirjoitetaan paljon erilaisia näkemyksiä, valtio saattaa valita niistä itselleen sopivat tai jättää lausunnot kokonaan huomiotta”, hän toteaa.  

Kuntatyönantajat poikkeuksellisessa myllerryksessä

Sote-uudistus muuttaa myös Kuntatyönantajien (KT) edunvalvonnan perusteitaan myöten. Mikäli sote-uudistus menee läpi, KT muuttuu myös tulevien hyvinvointialueiden työnantajien edustajaksi. Samalla sen nimi muuttuu muotoon “Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT”. 

Uusittu KT jatkaa uusien työehtosopimusten neuvottelua niille runsaalle 200 000 sosiaali- ja terveyspalveluiden työntekijälle, jotka siirtyvät kunnilta hyvinvointialueille. Yhteensä kuntien ja kuntayhtymien työehtosopimusten piirissä on tällä hetkellä yli 400 000 työntekijää.

“Siinä yhteydessä pitää rakentaa kokonaan uudet neuvottelujärjestelmät ja sopimukset”, lähde KT:sta kuvaa tilannetta. 

Uudet sopimukset pitäisi saada luotua nopeasti, sillä edellinen työehtosopimus päättyy jo helmikuun lopussa 2022 ja hyvinvointialueita ryhdytään rakentamaan heti kun sote-lait ovat menneet eduskunnasta läpi. Samalla uusi organisaatio ryhtyy edustamaan myös kuntien omistamien yritysten työnantajaosapuolta. 

Neuvotteluilla on merkittävä vaikutus siihen, millainen tulevien hyvinvointialueiden taloudellinen tilanne on. Lähtökohtaisesti yhdenkään työntekijän työehdot eivät saa heikentyä, mutta se, kuinka paljon ne paranevat, vaikuttaa ratkaisevasti siihen, saavutetaanko sote-uudistuksella hallituksen toivomia säästöjä. 

“Puhutaan vähintään kymmenistä, mutta todennäköisesti sadoista miljoonista euroista”, Kuntatyönantajista arvioidaan.

Myös KT:n ylin päättävä elin, valtuuskunta, valitaan kuntavaalien tuloksen perusteella, tosin valtiovarainministeriön esityksestä. Valtuuskunnassa istuu 11 jäsentä. Kokoomuksella ja demareilla on kolme edustajaa, keskustalla kaksi. Vihreillä, vasemmistoliitolla ja perussuomalaisilla on kullakin yksi edustaja. 

Mikäli perussuomalaiset onnistuu saavuttamaan valtakunnallisesti sille ennakoidun vaalituloksen, keskustan paikkamäärä saattaisi tippua yhteen samalla kun perussuomalaiset nousisi vähintään kahteen paikkaan tai jopa kolmeen. 

Toisaalta muutoksen suuruutta ei kannata liioitella. Kuntatyönantajien mukaan puoluepoliittisilla jakolinjoilla ei ole ollut valtuuskunnassa pitkään aikaan suurta merkitystä. Valtuuskunnassa ajetaan ennen muuta kuntien etua työnantajina eikä puoluepoliittisia tavoitteita.  

Silti perussuomalaisten todennäköinen vaalivoitto muuttaa perinteisiä asetelmia myös Kuntatyönantajissa. KT:n pitkä traditio on ollut, että toimitusjohtaja on kokoomuksesta ja valtuuston puheenjohtaja demari. Valtuuston varapuheenjohtajat ovat olleet keskustasta ja kokoomuksesta. Nykyinen toimitusjohtaja on Markku Jalonen.

Järjestelmä on perustunut siihen, että “kolme suurta” tosiaan ovat kuntavaalien kolme suurinta puoluetta. 

“Jos käy niin, että perussuomalaiset saa huomattavan vaalivoiton, on luontevaa, että yksi varapuheenjohtajista on sieltä”, KT:sta arvioidaan. 

Vastakkainasettelu vaarantaisi yhteistyön

“Tähän saakka Kuntien takauskeskuksessa on aina pyritty yksimielisiin päätöksiin ilman äänestyksiä. Valtuuskunnassa kaikki edustavat ennen muuta kuntia”, takauskeskuksen sisäpiiriläinen kertoo.

Kuntien takauskeskus järjestää vakuudet Kuntarahoitus Oyj:n hankkimille lainoille, joita kunnat käyttävät esimerkiksi investointeihin. Tällä hetkellä Kuntarahoituksen tase on 44 miljardia euroa. 

Jos ja kun perussuomalaiset nousee suurimpien kuntapuolueiden joukkoon, voimasuhteet muuttuvat myös Kuntien takauskeskuksen valtuuskunnassa vuoden lopussa.

Kuntien takauskeskuksella on 15 jäsenen valtuuskunta ja seitsemän jäsenen hallitus. Valtuuskunnassa kokoomuksella ja demareilla on kolme paikkaa, keskustalla kaksi paikkaa ja vasemmistoliitolla, vihreillä, perussuomalaisilla ja RKP:llä yksi paikka. 

Puheenjohtaja ja kaksi varapuheenjohtajaa tulevat keskustasta, kokoomuksesta ja demareilta. Tällä hetkellä puheenjohtajana toimii keskustan entinen kansanedustaja Terhi Peltokorpi. 

Jos perussuomalaiset ohittaa valtakunnallisessa kannatuksessa demarit, sen pitäisi saada kolme paikkaa valtuuskunnassa nykyisen yhden sijaan. 

Muutos herättää levottomuutta. On totta, että perussuomalaisten yksi kantava voima on eräänlainen protestihenki ja halu ravistella luutuneita rakenteita. Kuntien yhteistyöjärjestöjen pitkäaikaisen sisäpiiriläisen mukaan tämä näkyy myös perussuomalaisten valtuutettujen asenteissa, eikä se koske vain ilmastonmuutosta ja maahanmuuttoa. 

“Heidän tapansa tehdä politiikkaa on toisenlainen – siinä haetaan selvästi enemmän vastakkainasettelua kuin muilla puolueilla.” 

Järjestöissä pelätään, että vastakkainasettelu heikentää järjestöjen toimintakykyä. Samaan suuntaan voi vaikuttaa myös se, että nopeasti kasvavan puolueen voi olla vaikea löytää riittävästi kokeneita ja asiantuntevia henkilöitä edustamaan sitä erilaisiin organisaatioihin.

Takauskeskuksessa tällä voisi olla vakavia seurauksia. 

“Kaikista pahin skenaario on, että meidän luottoluokitus kärsii. Jos organisaation toiminta muuttuu epävarmaksi, luottamus siihen voi heiketä”, takauskeskuksesta arvioidaan. 

Keskustalla paljon pelissä

On ilmeistä, että perussuomalaisten todennäköinen vaalivoitto tulee muuttamaan myös kuntien yhteistyöorganisaatioiden valta-asetelmia. Muutoksen suuruus riippuu kuitenkin siitä, keneltä kysyy. 

Vaikuttaa siltä, että muutos hermostuttaa ennen muuta keskustan edustajia. Eikä ihme, keskusta on monilla mittareilla Suomen suurin kuntapuolue. Keskustalla on yksinkertainen enemmistö 80 kunnassa, ja miltei kolmannes kaikista valtuutetuista on keskustalaisia. Keskustalla on paljon pelissä kuntien edunvalvontaorganisaatioissa.

Toisten lähteiden mukaan perussuomalaisten edustajat eivät kuitenkaan juuri erottaudu muiden puolueiden edustajista hyvässä tai pahassa. 

“Ei tule kyllä yhtään poikkeuksellista puheenvuoroa mieleen”, kommentoi yksi Kuntaliiton valtuuskunnan edustaja perussuomalaisten toimintaa viime vuosina. 

Kuulostaa siis siltä, että ne puolueet, jotka ovat vaarassa hävitä eniten perussuomalaisten “kuntajytkyn” myötä, ovat huolissaan ennen muuta omasta asemastaan. 

Onhan toki aina mahdollista, että suurempi joukko perussuomalaisia valtuutettuja rohkaistuisi ottamaan räväkämmin kantaa ajankohtaiseen kuntapolitiikkaan, mutta se kuulostaa epätodennäköiseltä. Ja vaikka niin kävisikin, valtuuskunnassa muilla puolueilla säilyy joka tapauksessa enemmistö. 

Äärimmilläänkin kuntaorganisaatioiden täytyy keksiä uusia toimintatapoja uudenlaisessa, ideologisesti polarisoituvassa toimintaympäristössä.