Tammikuun 3. päivänä Viron puolustusministeri Hanno Pevkur (Reformipuolue) laski perinteen mukaisesti seppeleen Viron vapaussodan muistomerkin juurelle Tallinnan Vapaudenaukiolla, jota reunustavaan rakennukseen on jo kohta vuoden ajan heijastettu Ukrainan ja Viron liput.
Oli kulunut tasan 103 vuotta siitä kun aseet hiljenivät vapaussodan taistelukentillä Viron tasavallan ja neuvosto-Venäjän välisen sotilaallisen selkkauksen päätyttyä. Viro sai tuolloin joksikin aikaa vapautensa, mutta menetti taisteluissa puna-armeijaa vastaan yli 6000 ihmistä.
Juhlapuheessaan Pevkur vertasi Viroa ja Ukrainaa: Se, mitä tapahtui Viron vapaussodan rintamalla vuosina 1918 ja 1919, on hyvin samanlaista mitä tapahtuu Ukrainassa nyt. Siellä valitettavasti paljon laajemmassa mittakaavassa.
Venäjän valitettava hyökkäyssota on tarjonnut perspektiiviä Virossa harjoitettuun politiikkaan.
“Ukrainan sota on osoittanut, että olemme kehittäneet puolustuspolitiikkaa oikeaan suuntaan viimeisen 30 vuoden aikana. Suurin muutos on puolustusmenojen huomattava lisäys. Vuonna 2023 puolustusbudjettimme ylittää ensimmäistä kertaa miljardin euron rajan. Vuonna 2024 se ylittää ensimmäistä kertaa kolme prosenttia bruttokansantuotteesta”, Pevkur kertoo.
Kuluneen hallituskauden aikana Virossa on muodostettu jo kolme eri koalitiota eikä viimeisimmässäkään ole vältytty repiviltä ristiriidoilta. Ukrainan tukemiseen on kuitenkin löydetty yksimielisyys. Viro on toimittanut Ukrainalle sotilasapua 300 miljoonan euron edestä, mikä on liki kolmannes puolustuksen kokonaisbudjetista. Tuki Ukrainalle on ollut suhteellisesti laskettuna NATO-maiden suurinta.
Viron matka Natoon
Viron matka kohti Nato-jäsenyyttä alkoi vuonna 1992, kun Lennart Meri nousi itsenäisen Viron ensimmäiseksi ulkoministeriksi viisikymmentä vuotta jatkuneen neuvostomiehityksen jälkeen. Vaikka puolustusliittoa ei välttämättä mainittu nimeltä, suunta oli selvä. Viro kiinnittyisi länteen kaikin mahdollisin tavoin.
Nato-kelpoisuuden saavuttamiseen kului yli kymmenen vuotta. Maaliskuussa 2004 pääministeri Juhan Parts luovutti Viron Washingtonin sopimuksen ratifiointiasiakirjat Yhdysvaltain ulkoministeri Colin Powellille.
”Viro itsenäistyi heti kun se oli mahdollista ja liittyi Natoon, koska emme halunneet koskaan enää kohdata meitä sata kertaa isompaa naapuria yksin”, tarkentaa Viron Suomen-suurlähettiläs Sven Sakkov.
Maaliskuussa vuonna 2022 presidentti Tarja Halonen muotoili saman Ylen haastattelussa niin, että Viro liittyi Natoon koska sen ”oli vaikea rakentaa omaa uskottavaa puolustusta” ja tuli myös lipsauttaneeksi virolaisten tottuneen Neuvostoliiton aikana ”kollektiiviseen turvajärjestelmään.”
Neuvostomiehityksen vertaaminen turvajärjestelmään avasi vanhat haavat. Vuonna 2008 Halonen oli todennut niin ikään Ylellä, että virolaiset potevat ”jälkineuvostolaista stressiä”. Presidentti Toomas Hendrik Ilves on pitänyt huolta, ettei kumpaakaan lausuntoa unohdeta.
Suomen presidentin kommentti ilmeisesti heijasteli eurooppalaisten johtajien yleisempää asennetta. Liettuan ulkoministeri Gabrielius Landsbergis on paljastanut, että Baltian maissa on leikkimielisesti puhuttu westsplainingista. Siitä saatiin näytteitä vuonna 2014, kun Krimin niemimaa liitettiin kansainvälisen oikeuden vastaisesti Venäjän federaatioon. Baltian maiden reaktiot tapahtuneeseen selitettiin sillä, että niillä on ylipäänsä vaikeuksia luottaa Venäjään, minkä arvioitiin syövän niiden objektiivisuutta.
Luottamuksen puutetta tulkitaan nyt uudesta näkökulmasta. Euroopan komission presidentti Ursula von der Leyen on maininnut yhdeksi Ukrainan sodan opetuksista, että olisi pitänyt kuunnella niitä ihmisiä, jotka tuntevat Vladimir Putinin.
”Meille on toisteltu vuosien ajan, ettei Putin pysähdy Krimille”, von der Leyen totesi vuosittaisessa puheessaan syyskuussa 2022.
Viron pääministeri Kaja Kallas huomautti uhasta jo elokuussa 2021, kun Valko-Venäjä teki hybridi-iskuja Puolaa vastaan. Leyenin puheeseen Kallas tarttui Twitterissä kommentoiden diplomaattisesti, että ”kyse ei ole vain siitä, mitä me sanoimme. Tärkeintä on se, miten tästä jatketaan eteenpäin.”
Maanpuolustuksen luvuista ja tahtotilasta
Kun Viro aikoinaan elokuussa 1991 uudelleenitsenäistyi, valtion kassa oli tyhjä ja maassa kutsumattomana vieraana entisen miehitysvallan armeija. Jo lokakuun lopussa Viro alkoi rakentaa asevelvollisuuteen perustuvaa puolustusjärjestelmää sotia edeltäneiden perinteiden pohjalta. Itsenäisyyden tunnustamiseen varovaisesti suhtautuneelta Suomelta pyydettiin apua sotilaiden kouluttamiseen ja Suomi lupautui sitä antamaan.
Tällä hetkellä Viron puolustusvoimien aktiivitehtävissä toimii yli 4 000 henkilöä. Reserviin kuuluu lähes 80 000 henkilöä, joista 37 000 muodostaa nopean toiminnan valmiuden. Kaikkiaan maan mobilisaatiorekisterissä on 230 000 henkilöä eli lähes 20 prosenttia Viron väestöstä.
Vapaaehtoinen maanpuolustustoiminta on aina ollut Virossa suosittua. Kaitseliitiin kuuluu tällä hetkellä 17 000 miesjäsentä ja 3700 naisjäsentä. Venäjän helmikuussa 2022 aloittaman hyökkäyssodan jälkeen järjestöön on liittynyt 3000 miestä ja 1200 naista lisää. Liiton esittelyssä todetaankin, että ”Putin on liiton paras myyntimies”. Maastokuvioisissa asuissa kulkevat maanpuolustajat ovat tuttu näky katukuvassa ja kaupungin ulkopuolella metsien laidoilla harjoituksissa.
“Jotta voi elää rauhassa, on valmistauduttava sotaan. Virossa ei ole maantieteellistä syvyyttä. Vihollinen on pysäytettävä heti”, puolustusministeri Pevkur havainnollistaa.
Viro käyttää puolustusmenoihin suhteellisesti merkittävän paljon enemmän kuin Suomi ja panostaa erityisesti kalustoon. Puolustustarvikkeiden hankintaan on seuraavan neljän vuoden aikana varattu Virossa peräti 2,5 miljardia euroa, mikä on yli puolet (53,6 %) maan puolustusbudjetista ja suhteessa yli kaksi kertaa enemmän kuin Suomessa. Summa ylittää reilusti Naton asettaman suurten kalustoinvestointien 20 prosentin tavoitteen.
Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä on Virossa toivottu jo pitkään. Kun toive nyt on toteutumassa, puolustuspoliittisissa puheenvuoroissa toistellaan, että Itämeri muuttuu tulevaisuudessa ”Nato-mereksi”. Julkisuudessa on mainittu erikseen myös esimerkiksi Suomen F35-hävittäjähankinnat, joiden myötä Viron lähelle saadaan raskasta lentotukivoimaa.
“Suomen liityttyä Natoon maidemme välinen puolustusyhteistyö tiivistyy entisestään, sillä se mahdollistaa alueemme käsittelemisen yhtenä yhtenäisenä toiminta-alueena. Merkittävintä on, että tiedusteluun liittyvä yhteistyö syvenee ja luo näin perustaa paremmille ja nopeammille päätöksille”, ministeri Pevkur arvioi.
Naton sotilaat ja Viron nykypäivän normaali
Virolaiset luottavat omiin puolustusvoimiin, mutta tärkeimpänä Viron turvallisuuden takeena 70 prosenttia kansalaisista pitää Natoa. Tällä kannalla olevien osuus on noussut 9 prosentilla Ukrainan sodan myötä.
Viro on työskennellyt puolustusliiton sisällä ilmeisen tuloksellisesti varmistaakseen mahdollisimman suuren tuen omalle puolustukselleen. Naton NSIP-ohjelmasta Virolle myönnetty rahoitus ylittää maan maksamat osuudet puolustusliiton yhteiseen kassaan.
Naton sotilaallinen läsnäolo on Virossa nykypäivän uusi normaali, joka välittää halutun poliittisen signaalin ja toimii pelotteena. Esimerkkejä on monia. Länsi-Virumaalla, Tapan pikkukaupungissa sijaitsevaa tukikohtaa vahvistettiin Varsovassa vuonna 2016 järjestetyn Naton huippukokouksen jälkeen tuntuvasti. Viron ilmatilaa vartioivat liittoutuneiden lentokoneet. Ulkoministeri Urmas Rainsalu (Isänmaa) totesi lokakuussa 2022 BBC:n haastattelussa, että ”me rakastamme Iso- Britannian sotilaita ja haluamme heitä lisää”.
Ennaltaehkäisy ja uskottava pelote ovat Viron turvallisuus- ja puolustuspolitiikan keskeisiä periaatteita, joita toteutetaan myös kyberturvallisuutta kehitettäessä. Kyberturvallisuuden strategia laadittiin rivakasti sen jälkeen kun Viro huhtikuussa 2007 joutui yhtenä maailman ensimmäisistä maista modernin hybridisodan hyökkäyksen kohteeksi. Neuvostoaikaisen Pronssisoturi-patsaan ympärillä leimahtanut kiista levisi tuolloin massiivisiksi mellakoiksi. Viroon kohdistuneet laajat kyberhyökkäykset kestivät viikkoja.
Hyökkäys todisti, miten helposti vihamielinen valtio voi käyttää hyväkseen toisen yhteiskunnan sisäisiä jännitteitä. Virossa otollisen maaperän tarjosi 315 000 asukkaan venäjänkielinen vähemmistö, jonka elintaso on keskimääräistä alempi ja joka seuraa Venäjän mediaa.
Periksi ei saa antaa tuumaakaan
Kansainvälinen kiinnostus pientä Viroa kohtaan on noussut uusiin ulottuvuuksiin Ukrainan sodan myötä. Jämäkästi esiintyvää maan pääministeriä on alettu kutsua Euroopan uudeksi rautarouvaksi. Kaja Kallas on muun muassa voimakkaasti vastustanut neuvotteluja Putinin kanssa, syyttänyt Venäjää kansanmurhasta ja toistuvasti muistuttanut, ettei hyökkääjä lopeta ennen kuin hänet pysäytetään. Kallas on myös avannut Venäjän ajattelutapaa ja imperialistisia tavoitteita ja selittänyt, miksi ainoa tapa vastata Venäjän aggressioon on voima ja yhtenäisyys.
Syyskuussa 2022 CNN:n toimittaja tiedusteli Kallakselta, ovatko Putinin viittaukset ydinaseisiin pelkkää retoriikkaa vai onko kyseessä todellinen uhka.
Kallas vastasi, että uhka on aina ollut todellinen ja uhkaukset täytyy ottaa tosissaan. Hän myös korosti, että on tärkeää ymmärtää, miksi Putin uhkailee.
”Hän uhkailee, koska haluaa saada meidät pelkäämään. Meidän ei pidä pelätä. Periksi ei saa antaa tuumaakaan. Painetta pitää lisätä”, Kallas linjasi.
Millainen sitten on turvallisuustilanne tällä hetkellä Virossa?
“Vaikka rajoillamme ei ole välitöntä uhkaa, Venäjä on edelleen vaarallisin, välittömin ja pitkäaikaisin uhka Natolle. Olisi strateginen virhe aliarvioida sitä”, puolustusministeri Hanno Pevkur toteaa.
Tämän sisällön mahdollistaa Tallinnan kaupunki.
Journalistinen päätösvalta on MustReadin toimituksella.
Keskustelu
Tätä juttua ei ole vielä kommentoitu.