Kaupallinen yhteistyö Akava
EU

Vakautta, rauhaa, isot markkinat, vapaa liikkuvuus – ”EU on isompi juttu kuin Euroopan Kela”

EU-vastainen populismi voitetaan kertomalla itse parempi tarina. Kriisipuheen sijaan pitää muistuttaa, että EU on tuonut jäsenilleen rauhaa ja hyvinvointia, sanovat Akavan Stude Fjäder ja Eurooppanuorten Iiris Asunmaa. VAPAA LUKUOIKEUS

Kaupallinen yhteistyö: Akava
Eurooppanuorten Iiris Asunmaa odottaa uudelta komissiolta nopeita toimia etenkin ilmastonmuutoksen torjunnassa. Nuorta polvea kiinnostavat myös koulutukseen liittyvät kysymykset sekä nuorisotyöttömyyden ja syrjäytymisen ehkäisy. Kuva: Miia Pakarinen

Ensi vuodenvaihteessa Suomelle tulee täyteen 25 vuotta Euroopan unionin jäsenyyttä. Neljännesvuosisadassa EU:sta on tullut itsestään selvä osa suomalaisten arkea. Tämän kehityksen huono puoli on, että asia tuppaa unohtumaan julkisen keskustelun agendalla.

”Meillä ei tarpeeksi keskustella EU:n merkityksestä, ja siitä mitä se tarkoittaa arjessa. Keskustelu on liian laimeata, ja sitä käydään aina vähän negatiivisessa valossa. Voisi keskustella vähemmän tunteista ja enemmän faktoista. Myös nettomaksaja-keskustelusta pitäisi päästä eroon”, linjaa Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder.

Myös Eurooppanuorten puheenjohtaja Iiris Asunmaa peräänkuuluttaa runsaampaa ja sävykkäämpää keskustelua. EU on hänen mukaansa muuttunut itsestäänselvyydeksi ehkä siksi, että nuorella sukupolvella ei ole enää omaa kokemusta kylmästä sodasta.

”Itse näen EU:n ensisijaisesti rauhan takaajana, EU-maat eivät ole olleet keskenään sodissa unionin olemassaolon aikana. Lisäksi olemme osa läntistä arvoyhteisöä, vapaus, sivistys ja eurooppalaiset arvot tulevat sitä kautta. Osana EU:ta Suomi voi olla mukana vaikuttamassa sellaisiin isoihin asioihin, mihin se ei yksin pysty”, sanoo Asunmaa.

Sinänsä nuorten asenteet EU:ta kohtaan ovat vahvasti myönteisiä. Eurooppanuorten tutkimuksen mukaan yli 80 prosenttia nuorista pitää EU:ta hyvänä asiana ja kokee sen edistävän rauhaa.

 Lisää tuloja, lisää työpaikkoja

EU-jäsenyyden merkitykseen nähden sen vaikutuksista Suomelle on tehty hämmästyttävän vähän arvioita. Niinpä AkavaWorks tilasi Oxford Economicsilta ulkopuolisen riippumattoman arvion jäsenyytemme taloudellisista vaikutuksista. Tulokset osoittavat, että jäsenyydellä on ollut merkitystä.

”EU on tuonut vakautta, rauhaa, ison sisämarkkinan, vapaan liikkumisen ja vapaat työmarkkinat. Näiden arvoa ei voi mitata rahassa – tai voi, ja se näkyy meidän tutkimuksessamme. Niillä on kuitenkin myös isompi arvo kuin aina miettiä, saako joku maakunta miljoonan jostakin rakennerahastosta. En väheksy sitä, mutta se ei ole se juttu, että EU on kuin Euroopan Kela, josta jäsenmaat käyvät hakemassa rahaa”, sanoo Fjäder.

Selvitys nosti siis esiin konkreettisia lukuja. Oxford Economicsin mukaan Suomen EU-jäsenyys on kasvattanut bruttokansantuotetta henkeä kohti 1,2 –1,7 prosenttia, ja tulot kotitaloutta kohden ovat kasvaneet vuositasolla toista tuhatta euroa. Uusia työpaikkoja on jäsenyyden ansiosta syntynyt 40 000.

Selvitys kuvaa myös mekanismeja, joiden kautta vaikutus syntyy. EU-jäsenyys on edistänyt Suomen integroitumista globaaliin talouteen, mistä on osoituksena kansainvälisen kaupan ja investointien kasvu. Tämä prosessin ansiosta taas yksityisen sektorin tuottavuus on noussut, mikä on puolestaan kasvattanut suomalaisten tuloja ja elintasoa.

Oxford Economics myös olettaa kasvun edelleen voimistuvan tulevaisuudessa. Tähän vaikuttavat viimeaikaiset EU-hankkeet, kuten energiaunioni, digitaalisten sisämarkkinoiden strategia ja pääomamarkkinaunionin toimintasuunnitelma, sekä komission parhaillaan neuvottelemat uudet kauppasopimukset.

”Takana on isompi ajatus siitä, että panostamalla yhdessä asioihin saadaan tosi kilpailukykyinen alue. Siinä EU ei ole aina onnistunut, mutta koko EU:n bisnesidea on hieno ja sitä tulee tukea”, tiivistää Fjäder.

 Enemmän painoa osaamiseen

Suomella on parhaillaan meneillään kolmas kausi EU-puheenjohtajana. Fjäder kertoo vähän pettyneensä puheenjohtajuuden matalaan profiiliin ja ”business-as-usual”-henkeen.

Suomi on jo aiemmin ollut tunnettu korkeasta osaamisestaan. Olisimme halunneet, että Suomi profiloituu myös puheenjohtajakaudellaan osaavana maana ja nostaisi esiin jatkuvaa elinikäistä oppimista. Sitä fokusta pitää parantaa, että ihmiset pysyvät mukana työelämän muutoksessa koko uransa ajan”, sanoo Fjäder.

Suomen puheenjohtajakaudella on myös koottu uutta EU-komissiota ja sille toimintaohjelmaa, mutta tämä viisivuotinen EU:n hallitusohjelma ei ole vielä valmis. Esitiedot ohjelmasta kertovat, että EU jatkaa vahvana työelämän toimijana, panostaa entistä enemmän osaamiseen ja vahvistaa taloutta esimerkiksi sisämarkkinoita syventämällä.

EU on entistä suuremmassa roolissa myös ilmasto- ja ympäristöasioiden veturina. Eurooppanuorten Asunmaa nostaakin ilmastonmuutoksen torjunnan tärkeimmäksi asiaksi uuden EU-komission viisivuotiskaudella.

”Ilmastoasioissa pitää pystyä tekemään nopeita päätöksiä. Tämä on teema, jonka nuoret kokevat tutkimuksemme mukaan tärkeimmäksi. Jos meillä ei ole elinkelpoista maapalloa, ei millään muillakaan asioilla ole väliä”, painottaa Asunmaa.

 Nuorison liikkuvuutta helpommaksi

Asunmaata ja nuorta polvea yleensä kiinnostavat myös koulutukseen liittyvät kysymykset sekä nuorisotyöttömyyden ja syrjäytymisen ehkäisy.

”Toivomme panostuksia koulutukseen, hyvä että onkin jo puhuttu Erasmus-opiskelijavaihtobudjetin kolminkertaistamisesta. Muita toimia voisivat olla maksuton koulutus EU-alueella tai ainakin lukukausimaksujen kohtuullistaminen. Koulutuksesta työmarkkinoille siirtymistä pitäisi helpottaa ja poistaa palkattomat harjoittelut”, listaa Asunmaa.

Työelämän liikkuvuuteen liittyy myös opiskelijoiden liikkuvuuden helpottaminen. Tätä auttaisi, jos eri yliopistojen opinnot  olisivat paremmin yhdistettävissä ja tutkinnot tunnistettaisiin eri maiden kesken. Nyt maiden välillä on vielä eroja siinä, miten kandidaatti- ja maisterivaiheen opinnot liittyvät toisiinsa ja oletetaanko ne tehtäväksi samassa vai eri korkeakoulussa.

Esitiedot Ursula von der Leyenin johtaman EU-komission ohjelmasta kertovat, että EU jatkaa vahvana työelämän toimijana, panostaa entistä enemmän osaamiseen ja vahvistaa taloutta esimerkiksi sisämarkkinoita syventämällä.

Fjäder on Asunmaan kanssa samoilla linjoilla ja siirtäisi budjettivaroja tulevaisuuspanostuksiin, osaamiseen ja koulutukseen. Tähän suuntaan pitäisi ohjata niitäkin maita, jotka eivät vielä ole osaamiseltaan niin kilpailukykyisiä.

Suomi on omalla kaudellaan ajanut sitä, että oikeusvaltioperiaatteiden rikkomisesta tulisi vahvempia seuraamuksia. Fjäder nostaakin esiin myös EU:n perussopimuksen merkityksen.

”Olen puhunut koko ajan että back to basics, perussopimuksen perusarvoihin – oikeusvaltioperiaate, demokratia, vapaat vaalit, vapaa lehdistö. Niitä, jotka eivät pidä kiinni periaatteista, pitää rangaista, ottaa heiltä äänivaltaa tai rahaa pois. Siihen pitää saada ryhtiliike ja harjoittaa kovempaa politiikkaa”, Fjäder linjaa.

Vahvempi tarina kuin populisteilla

Julkisessa EU-keskustelussa korostuu kriisipuhe, millä on myös ymmärrettävät syynsä. Brexit ja populismin nousu monissa jäsenvaltioissa hallitsevat otsikoita ja herättävät epävarmuutta. Fjäder näkee brexitin pitkittymisessä myös positiivisia merkkejä: se kertoo, että EU:lla on Britanniassa myös vahvaa kannatusta.

”Kun katsoo gallupeja, ei ole mitenkään varmaa, ovatko britit lähdössä EU:sta. Iso kuva on, että yli 60-vuotiaat ovat jättämässä EU:n, mutta nuoret näkevät EU:n tulevaisuuden juttuna ja äänestäisivät puolesta, jos nyt olisi kansanäänestys”, Fjäder huomauttaa.

Toimivana keinona populismia vastaan Asunmaa pitää runsaampaa ja tasapainoisempaa EU-uutisointia. Myös EU-opetuksen lisääminen kouluissa vaikuttaisi, yksi lukiokurssi ei vielä riitä.

”Kolmannes EU-kansalaisista on alle 30-vuotiaita. Nuorten ääni ei kuitenkaan oikein vastaavasti kuulu päätöksenteossa, jos katsoo vaikka europarlamentaarikkojen ikäjakaumaa”, sanoo Asunmaa.

Myös Fjäder korostaa, että populismia vastaan tarvitaan vahva tarina, vahvempi kuin populistien viesti.

”EU:n tarinan pitäisi olla jokaisessa maassa tarina tulevaisuudesta. Populismia ovat aiheuttaneet talouden kriisit kuten finanssikriisi. Pitää osoittaa, että eristäytymällä tulee vain kansallisvaltioita, tulleja ja kaikkea muuta. Se taloustarina on niin heikko, että sillä ei voita kukaan.”

 Miten lisäväkeä EU-tehtäviin?

Suomi on EU-jäsenyytensä aikana kansainvälistynyt ja nuoret suomalaisosaajat käyttävät mielellään vapaata liikkuvuutta hyväkseen, mutta EU-tehtävien suosio kulkee vastavirtaan. Kuten MustReadin Heli Satulin taannoinen blogi kertoo, Brysselin suomalaiset ovat huolissaan tulevaisuudesta: viime vuosina suomalaishakijoiden määrä on laskenut merkittävästi.

Suomalaiset osallistuvat EU:n virkamieskilpailuihin jäsenmaiden keskiarvoa vähemmän – huolimatta siitä, että suomalaiset pärjäävät kilpailuissa hyvin. Iso osa EU:n suomalaisista työntekijöistä on eläköitymässä seuraavan 10 vuoden kuluessa. Eläköitymisten vuoksi tyhjäksi jäävät paikat avautuvat kaikille hakijoille, sillä maakohtaisia paikkakiintiöitä ei ole.

Mikäli kehitys jatkuu, 20–30 vuoden päästä komissio ja muut ovat tyhjentyneet suomalaista.

”Jos järjestöillä tai muilla on asiaa Brysseliin, onhan se helpompaa, jos siellä on suomalaisia vastassa”, muistuttaa Fjäder.

Asunmaa arvelee, että EU-tehtävien suosion väheneminen liittyy sekin negatiiviseen EU-uutisointiin ja keskustelun puutteeseen. Toinen ongelma on hakuprosessien monimutkaisuus.

”Vaikka olen keskimääräistä paremmin perillä EU-asioista, ei minullekaan välity aina tietoa siitä, milloin EU-tehtäviin on hakemusaika meneillään ja miten prosessi toimii”, Asunmaa myöntää.

Siksi Akava hakeekin tehostamista rekrytointeihin ja niistä tiedottamiseen. Fjäderin mukaan on yhteinen etu, että suomalaiset yhdessä voisivat viedä asiaa eteenpäin. 

Heidi Hammarsten

Piditkö artikkelista?

Rekisteröidy ja kokeile MustReadia 14 päivää maksutta