Työeläkeyhtiö valmentaa henkilöstöään työn muutoksiin
- Finanssialalta katoaa yksistään Suomessa tuhansia ja tuhansia työpaikkoja. Työeläkeyhtiö Varman henkilöstö valmentautuu kohtaamaan työn murroksen Selviytyjät 2030 –ohjelmassa.
- Ohjelmassa analysoidaan oman työn kohtaloa, puhutaan ääneen unelmista ja mietitään keinoja, miten ne saavutettaisiin.
- ”Hyvä, että työnantaja vastuuttaa pysymään kehityksessä mukana”, sanoo ohjelmaan osallistunut asiakaspalvelupäällikkö Anne Vehosalo.
Viekö robotti työni?
Onko minusta enää mihinkään?
Miten minun käy?
Kukapa ei näitä kysymyksiä pohtisi. Robotisaatio ja tekoäly myllertävät työelämää ja asiantuntijatyötä pökerryttävää vauhtia. Robotit kirjoittavat uutisia, tekevät ravintolavarauksia puhelimitse kuin ihmiset ja lähettävät viranomaisille asiakirjapyyntöjä. Tehtävät, joihin ennen tarvittiin ihmistä, voidaan yhä useammin teettää koneilla, joille ei tarvitse maksaa palkkaa.
Finanssialalla työpaikkojen häviämisestä on puhuttu paljon. Toimijat niin Suomessa kuin maailmalla ovat ilmoittaneet, että tekniikan kehitys johtaa väistämättä kokonaisten ammattikuntien katoon.
Työeläkeyhtiö Varmassa on lähdetty siitä, että ei jäädä pelkäämään murrosta, vaan asetetaan kysymykset toisin:
Minkä työn minä haluan ottaa?
Mitä kaikkea osaan nyt?
Mitä minun pitää vielä osata, että pärjään?
Varmalaisten arjessa robotisaatio näkyy koko ajan. Robotit Hugo ja Håkan toimivat eläkepäätösten teon alkupäässä ja etsivät lääkärintodistuksia sekä tekevät niihin liittyviä asiakirjapyyntöjä. Tiedossa on, että Verohallinnon rakenteilla oleva tulorekisteri tulee vaikuttamaan Varmassakin useisiin tehtäviin.
Fakta: Tulorekisteri
- Tulorekisteri yksinkertaistaa palkan maksamiseen liittyviä ilmoitusmenettelyitä.
- Se korvaa mm. Verohallinnolle, työeläkelaitoksille ja työttömyysvakuutusrahastolle tehtäviä vuosi-ilmoituksia.
- Tulorekisteri otetaan käyttöön vaiheittain. Palkkatietojen ilmoittaminen tulorekisteriin alkaa tammikuussa 2019, etuus- ja eläketietojen vuotta myöhemmin.
Muutokset herättävät myös kiukkua. On kysytty, miten Varma voi korvata työtä roboteilla. Eikö se ole vastuutonta, kun kyseessä on kuitenkin työeläkeyhtiö?
”Mutta eikö olisi vastuuttomampaa, että me vain jatkaisimme entiseen malliin nykyisillä toimintatavoilla, emmekä kehittyisi maailman mukana? Silloin vielä suurempi joukko menettäisi työtehtäviä, kun emme suoriutuisi parhaalla mahdollisella tavalla niissä tehtävissä, joita meillä on. Työnantajan vastuullisuus on sitä, että yhdessä mietitään, miten toimintaympäristön muutoksiin valmistaudutaan,” sanoo Varman HR- ja viestintäjohtaja Katri Viippola.
Tätä pohdintaa varten käynnistettiin Varman Selviytyjät 2030 –ohjelma. Sen nimi herätti heti kysymyksiä. Onko tulevaisuuden työelämässä kyse vain selviytymisestä?
”Sitä emme halunneet viestiä. Me halusimme viestiä sitä, että varmalaisilla on töitä myös vuonna 2030”, kertoo Viippola.
Asiakaspalvelupäällikkö Anne Vehosalokin mietti, joutuuko hän jollekin saarelle selviytymään ja suorittamaan vaarallisia tehtäviä, kun hän haki Selviytyjät 2030 -ohjelman pilottijaksolle.
Ei joutunut. Sen sijaan parikymmentä vuotta työelämässä ollut ja pitkään erilaisia projekteja vetänyt Vehosalo pääsi miettimään, mitä hän työelämältä haluaa.
Selviytyjät 2030
- Selviytyjät 2030 –ohjelma koostuu yhteisistä työpajoista, mentorointiosiosta sekä keskusteluista esimiehen kanssa.
- Tulevaisuuden pohdinta aloitetaan tilanneanalyysillä: miten työ tehtäväkentälläni tehtävä muuttuu ja mitä haluan tehdä. Analyysi tehdään esimiehen kanssa keskustellen.
- Työpajoissa etsitään omia vahvuuksia mm. draamallisten tehtävien avulla. Osallistujat rakensivat omasta osaamisestaan henkilöbrändileikekirjan.
- Osallistujat kehuvat erityisesti ohjelman synnyttämää verkostoa. 550 henkilön organisaatioista löytyi uusia tovereita, joiden kanssa on luontevaa sparrata tulevaisuuden haasteita ja niihin valmistautumista myös jatkossa.
Vehosalo on pohtinut näitä asioita aktiivisesti aiemminkin. Muutama vuosi sitten hän alkoi opiskella työn ohessa uutta tutkintoa, joka on nyt loppusuoralla. Hän on vaihtanut myös työtehtäviä ja siirtynyt tietohallinnon tukitehtävistä liiketoiminnan puolelle. Vähitellen mukaan on tullut esimiestehtäviä.
Selviytyjät 2030 oli näille siirroille luonteva jatkumo.
”Sen ansiosta pystyi jäsentämään asioita entistä paremmin. Missä näkee itsensä nyt, ja mitä on valmis tekemään asioiden eteen. Tässä huomasi, että kukaan ei rakenna minulle urapolkua, vaan minun pitää rakentaa se itse ja tehdä sen eteen toimenpiteitä”, Vehosalo kuvailee.
Iso asia oli omien unelmien lausuminen ääneen. Se kun ei oikein kuulu suomalaiseen kulttuuriin, että keski-ikäinen asiakaspalvelupäällikkö alkaa julistaa, missä hän näkee itsensä viiden vuoden päästä.
”Minun on vaikea sanoa ääneen, että olen hyvä tässä tai paras tuossa. Mutta kun se tehtiinkin niin, että leikattiin lehdistä leikkeitä kuvaamaan omaa osaamista henkilöbrändileikekirjaan, sitä huomasikin, että tässähän on kertynyt vaikka minkälaista osaamista. Samalla huomasi, mitä haluaa kehittää. Se buustasi itsetuntoa.”
Yksikään Vehosalon työtehtävistä ei ole vielä tekoälyn tai robotisaation takia kadonnut. Työkaveritkin ovat vielä ihmisiä, eivät robotteja.
”Mutta kyllä robotit tulevat työn tueksi. Olen itsekin miettimässä ratkaisuja siihen, miten korvaamme rutiinitöitä robotteja tai automatisaatiota hyväksi käyttäen”, Vehosalo sanoo.
Vehosalo kertoo, että ohjelma lisäsi sitoutumista työnantajaan ja kasvatti omaa motivaatiota.
”Minusta on hyvä, että näitä asioita sanotaan ääneen, ja että työnantaja vastuuttaa siihen, että kehityksessä on pysyttävä mukana.”
”En halua huomata 25 vuoden päästä, että en uskaltanut kokeilla tai vaikka lähteä. Haluan voida silloin sanoa, että minulla oli hyvä työelämä”, Vehosalo sanoo.
Suurin anti oli omien urasuunnitelmien kiteytyminen.
”Minulle ohjelma toi kipinän siihen, mitä minä voin tehdä elämässäni, ei niinkään siihen, mitä minä voin tehdä täällä Varmassa. Että tämä on minun matkani, ja minun elämäni ja minun pitää tehdä siitä paras mahdollinen.”
Mikael Kullström osallistui Selviytyjät 2030 –ohjelmaan erilaisista lähtökohdista kuin Vehosalo. Hän on aika tuore varmalainen ja valmistunut tradenomiksi pari vuotta sitten. Kullström työskentelee palveluneuvojana ensimmäisessä valmistumisen jälkeisessä vakituisessa työpaikassaan.
Kullström on sukupolvea, joka ei oletakaan työn pysyvän samana eläkeikään saakka. Hän luettelee sujuvasti ne tehtävät, jotka hänen työstään katoavat: ansioiden korjaamiset tietojärjestelmiin, käyttäjätilien hallinta ja osoitteiden korjaaminen. Rutiiniomaiset tehtävät vievät nyt kolmasosan Kullströmin työajasta.
”Ne eivät vaadi mitään erityistä taitoa, vain aikaa”, Kullström sanoo.
Kullströmin mukaan jäljelle jäävät uuden kehittäminen ja testaaminen, lain soveltamiseen liittyvät kysymykset ja asiakkaiden palveleminen.
Kullström on työn suhteen optimisti. Hän uskoo, että työn tuottavuuden nousun kautta syntyy myös ihan uusia tehtäviä, kun ihmisillä on enemmän aikaa kuluttaa. Esimerkkinä hän mainitsee koirat. Niihin liittyvät palvelut ovat lisääntyneet, kun isännillä on varaa ja halua pitää nelijalkaisia ystäviä ja panostaa niiden hyvinvointiin.
Selviytyjät 2030 -ohjelman myötä hän huomasi, että sellaista työnkuvaa, josta hän haaveilee, ei Varmalta vielä suoranaisesti löydy. Kysymys on asiakaskokemuksen kehittämisestä.
”Se on kasvava alue. Minä mietin, miten voisin tehdä siihen liittyviä töitä tulevaisuudessa. Ehkä voin jopa luoda sellaisen tehtävän tähän organisaatioon. Ainakin voin korvata osan katoavista työtehtävistäni ja samalla laajentaa toimenkuvaani mielenkiintoisammaksi. Tottakai me nytkin kehitämme asiakaskokemusta koko ajan, mutta kehitys voidaan viedä seuraavalle tasolle.”
Myös Kullström opiskelee työn ohessa. Hän aikoo hyödyntää Selviytyjät 2030 –ohjelmassa heränneitä ajatuksia vakuutusalan tutkintonsa lopputyössä.
Selviytyjät 2030 -ohjelmaa edelsi Varmassa ohjelma, jolla on tähdätty kulttuurimuutokseeen. Työeläkeala on alana hyvin perinteinen ja konservatiivinen. Työ on tarkkaa, eikä virheitä saa sattua.
Mutta muutosta tarvittiin. Varma kilpailee samoista parhaista työntekijöistä kuin muutkin yritykset, joissa työskennellään kenties eläkkeitä seksikkäämpien aiheiden parissa. Kontrollia ja valvontaa oli paljon, vapautta vähän. Se ei riitä osaajille.
Samaan aikaan työeläkeyhtiön strategiaan oli uinut sanapari ”ilo ja intohimo”. Miten ne löydettäisiin oikeasti?
Vajaa kolme vuotta sitten kulttuuria alettiin määrätietoisesti muuttaa.
Työkulttuuripajoissa varmalaiset pääsivät suunnittelemaan uusia toimintatapoja. Salkunhoitajat puhisivivat alkuun, mutta niin vain hekin lopulta sulivat. Yhteisestä arjesta puhuminen ja työkulttuurin työstäminen Legojen äärellä olikin hyvin käytettyä aikaa!
Muutostyö eteni. Esimiestyötä kehitettiin valmentavaksi, etätyömahdollisuudesta tuli itsestäänselvyys ja toimitilat remontoitiin synnyttämään enemmän kohtaamisia.
Lopulta tulokset häikäisivät. Eläkekäsittelyajat lyhenivät ja lyhyet poissaolot vähenivät. Henkilöstön tyytyväisyys nousi. Asiakasyrityksetkin kiinnostuivat kuulemaan Varman työkulttuurimatkasta.
Henkilöstökyselyssä 85 prosenttia varmalaisista arvioi, että työkulttuurimuutos vei toimintaa parempaan suuntaan.
Lisääntynyt vapaus synnytti myös lisää vastuuta omasta työstä. Varmassa haluttiin pois siitä ajatuksesta, että esimies toimii asiantuntijatiimin kuskina. Sen sijaan jokainen asiantuntija haluttiin istuttaa oman työnsä kuskin paikalle, ja esimies kartturiksi sparraamaan.
”Haluamme, että varmalaiset alkavat itse miettiä omassa työssä tapahtuvia muutoksia riittävän ajoissa ja voivat siten vaikuttaa mahdollisiin muutoksiin itsekin”, sanoo Viippola.
Viime syksyn pilottijaksn jälkeen Varmassa aloitti tänä keväänä neljä uutta Selviytyjät 2030 –ryhmää. Ne täyttyivät heti.
Viippola kertoo huomanneensa, että muutama ohjelmaan osallistuneista on alkanut pohtia tulevaisuutta muualla.
”Tulevaisuudessa omalla työpaikalla ei ehkä ole sellaisia töitä, joita haluaa tehdä ja jotka vastaavat omia unelmia. Työnantajan täytyy hyväksyä sekin mahdollisuus, että työ muualla alkaa houkuttaa, mutta se ei ole valmennuksen tavoite. Tavoitteemme on innostaa varmalaiset kehittämään omaa työtään ja sitä kautta viihtymään Varmassa”, Viippola sanoo.
Artikkelin on kirjoittanut MustReadin kaupallinen johtaja Merja Mähkä
