Kaupallinen yhteistyö Kesko

Suomesta tuli vanhojen ruotsalaisten autojen kaatopaikka – ja me maksamme siitä hyvin kalliin hinnan

Viime vuonna rikottiin jo aiemmat ennätykset käytettyjen autojen maahantuonnissa ja tänä vuonna vauhti vain kiihtyy. Tämä tarkoittaa isoa rahansiirtoa pois Suomen markkinoilta: noin 800 miljoonaa euroa pääosin Ruotsiin ja Saksaan.

Kesko
Suomalaisten ostamat käytetyt autot ovat tärkeä osa Ruotsin toimivaa autokauppaklusteria. Samalla autokanta uudistuu siellä ja liikenteen päästöt vähenevät, toisin kuin Suomessa. Kuva: Annukka Pakarinen

”Olen kyllä miettinyt, että jäävätkö meille vain haitat ja joku muu korjaa hyödyt”, sanoo Merja Kyllönen.

Tässä on 12 vuotta vanha premium-auto. Se näyttää hienolta, mutta siitä on tullut melkoinen ongelma päästöjen, turvallisuuden ja markkinoiden toimivuuden kannalta.

Puhumme isoista rahoista. Suomalaiset kuluttajat käyttivät viime vuonna ulkomailla – pääosin Ruotsissa – noin 800 miljoonaa euroa käytettyjen autojen hankintaan. Suomalaiset eivät hanki mitään pilkkahintaisia ajoneuvoja, vaan keskimäärin näistä tuontiautoista maksetaan 23 000 euroa. Kaikki tämä raha on pois Suomen markkinoilta. Samalla valtiolta jää saamatta myös verotuloja.

Käytännössä suomalaisten ostamat käytetyt autot ovat tärkeä osa länsinaapurin toimivaa autokauppaklusteria. Samalla autokanta uudistuu siellä ja liikenteen päästöt vähenevät, toisin kuin Suomessa.

Teknologinen kehitys ei tule ratkaisemaan ongelmaa nopeasti. Autoalan toimijat arvioivat, että kuluu vielä useampia vuosikymmeniä ennen kuin sähköautot ovat valtavirtaa. Erityisesti päästöjen osalta täytyy saada tuloksia jo paljon aiemmin, siksi ei riitä, että odotetaan vuotta 2030 tekemättä mitään ja arvellaan, että autokanta muuttuisi hetkessä.

Viime vuonna vanhojen autojen tuonti kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 35 prosenttia ja Suomeen tuotiin ennätykselliset lähes 40 000 käytettyä henkilöautoa. Autoala on arvioinut, että Suomeen tuodaan tänä vuonna jo 50 000 käytettyä henkilöautoa.

Aikanaan autot romutetaan Suomessa ja romutus on omistajalle ilmaista.

On tultu ikään kuin tilanteeseen, jossa Suomesta on muodostunut länsiautojen kaatopaikka ja suomalaiset vielä ilolla maksavat siitä.

Ilmastotavoitteet vaarassa

Käytettyjen autojen tuonti vaikeuttaa hallituksen tavoitetta vähentää liikenteen päästöjä.

Valtioneuvoston äskettäin julkaiseman ilmastovuosikertomuksen mukaan liikennesektorin päästökehitys on ratkaisevassa roolissa koko Suomen päästöjen vähentämisessä. Liikennesektorille tarvitaan tämän vuoksi uusia toimia ja nopeasti.

Liikenteen osuus kaikista päästöistä on noin viidennes ja päästöjä pitäisi vähentää merkittävästi jo 2020-luvulla.

Autokannan uudistuminen on oleellinen keino vähentää liikenteen päästökuormaa.

Käytettynä maahantuotujen henkilöautojen suosituimmat mallit vuonna 2019

  1. MERCEDES-BENZ E-SARJA, diesel
  2. BMW 5-SARJA, diesel
  3. BMW X-SARJA, diesel
  4. BMW 3-SARJA, diesel
  5. VOLVO V70, diesel
  6.  VOLVO XC60, diesel
  7. MERCEDES-BENZ C-SARJA, bensiini
  8. AUDI A6, diesel
  9. VOLKSWAGEN PASSAT, diesel
  10. AUDI A4, diesel

    (Lähde: Traficom, Verohallinto)

Käytettynä maahantuotujen bensiini- ja dieselautojen hiilidioksidipäästöt olivat vuonna 2018 keskimäärin 173 grammaa kilometriä kohden. Suomessa uutena myydyn ja ensirekisteröidyn auton keskimääräinen hiilidioksidipäästöjen taso on noin 117 grammaa kilometriä kohden.

Esimerkiksi Mercedes-Benz E-sarjan dieselauto on selvästi suosituin käytettynä tuotu automalli ja kymmenen suosituimman mallin joukossa on enimmäkseen vastaavanlaisia isokokoisia ja suuripäästöisiä autoja. Käytettynä tuotujen autojen keski-ikä on maahan tuotaessa noin kahdeksan vuotta.

Isojen ja iäkkäiden autojen hiilidioksidi- ja typen oksidipäästöt ovat huomattavasti suuremmat kuin uusien autojen, puhumattakaan uusien ja astetta pienempien autojen päästöistä.

Hinta määrää – Ruotsi ja Saksa eivät peri autoveroa oston yhteydessä

Tärkein syy vilkkaaseen autojen tuontiin on tietysti auton hankintahinta. Autot maksavat paljon, ja kuluttaja pyrkii saamaan mahdollisimman paljon hyvää mahdollisimman edulliseen hintaan.

Suomeen tuodaan ennen kaikkea käytössä luotettavaksi tiedettyjä premium-autoja kuten audeja ja mersuja.

Useat kuluttajatutkimukset ovat osoittaneet, että ostohinta vaikuttaa auton hankinnassa eniten. Käyttökustannuksia on huomattavasti vaikeampi arvioida ostopäätöksen yhteydessä.

Minkä takia autot ovat sitten kalliimpia Suomessa kuin Ruotsissa tai Saksassa? Yksi syy löytyy veroista, toinen markkinoista.

Suomessa peritään kertaluonteinen autovero auton hankinnan yhteydessä toisin kuin esimerkiksi Ruotsissa, jossa autovero poistettiin jo vuonna 1996. Autoveron poistamisen tavoitteena oli juuri suojata Ruotsin markkinoita käytettyjen autojen tuonnilta muista EU-maista, ja tässä Ruotsi on onnistunut.

Lisäksi Suomeen tuotujen autojen verotusta on muutettu sekä 2003 että 2015 vastaamaan EU-lainsäädännön vaatimuksia. Käytännössä tuontiautojen verotus on alentunut lukuisten oikeuskiistojen jälkeen.

Verotuksen aleneminen avasi suomalaisille kuluttajille portit hakea autoja vapaasti muista EU-maista, ja tahti on kiihtynyt.

Tuontiautoista maksetaan edelleen autovero Suomeen, mutta Verohallinto arvioi tuontiautojen verotusarvon hiukan alakanttiin olettamavääristymän korjaamiseksi.

Ruotsissa on enemmän tarjolla vanhoja edustavan näköisiä autoja

Autoala arvioi, että valtiolta jäi saamatta arvonlisäverotuloja viime vuonna käytettyjen autojen maahantuonnin takia yhteensä 115 miljoonaa euroa. Valtiovarainministeriön arvio on huomattavasti matalampi.

Valtiovarainministeriön vero-osaston neuvottelevan virkamiehen Markus Teräväisen mielestä syy kiihtyvälle tuonnille erityisesti Ruotsista on heikentynyt Ruotsin kruunu, joka on tehnyt ruotsalaisista käytetyistä autoista vieläkin halvempia suomalaisille.

Lisäksi Ruotsin autokauppa on jonkin verran ylikuumentunut hyvien talouskasvun vuosien seurauksena. Ruotsissa on nyt tarjolla runsaasti käytettyjä autoja.

Ruotsissa rekisteröitiin viime vuonna 353 000 uutta autoa, kun Suomessa ensirekisteröitiin vain 120 499 uutta autoa.

Tämän vuoksi Teräväinen arvioi, että autoveron alentaminen Suomessa Ruotsin tapaan ei vähentäisi merkittävästi suomalaisten intoa hankkia autoja Ruotsista.

”Ymmärrän kyllä, ettei EU:n sisämarkkinoilla voi koskaan tulla tilannetta, etteivät kansalaiset kävisi ostamassa käytettyjä autoja toisesta maasta. Kyse on siitä, mikä on kestävä taso ja siitä, haluammeko olla vastaanottavana osapuolena, vai kenties jopa myyvänä, kuten Ruotsi”, Autotuojat ja -teollisuus toimitusjohtaja Tero Kallio sanoo.

Menetetyt alv-tulot ja työllisyys

Autoalan arvion mukaan suomalaiset ostivat viime vuonna ulkomailta keskimäärin 800 miljoonalla eurolla käytettyjä henkilö- ja pakettiautoja. Tämä on iso summa rahaa pois toimialalta, joka on myös merkittävä työllistäjä.

Autoalan mukaan koko autoklusteri työllistää Suomessa lähes 50 000 henkilöä, eli enemmän kuin metsäteollisuus.

”Väitän, että jos verotuksellisesti ei suosittaisi käytettynä ulkomailta tuotuja autoja, myytäisiin Suomessa varovasti arvioiden noin 5 000 uutta ja vähäpäästöisempää autoa enemmän ja kenties 20 000 kotimaista käytettyä autoa enemmän”, Kallio sanoo.

Autoveron osuus hankintahinnasta vaihtelee auton hiilidioksidipäästön mukaan. Autoveron osuus henkilö- ja pakettiautojen myyntihinnasta on vähintään 2,7 prosenttia ja enintään 48,9 prosenttia.

Suomen liikenne on turvatonta – uudet autot korjaavat inhimillisiä ajovirheitä

Liikenneturvallisuuden osalta Suomi painii tällä hetkellä samassa sarjassa Slovakian kanssa.

“Olemme EU:ssa keskikastia liikenneturvallisuuden osalta sekä asukaslukuun suhteutettuna että autojen määrään suhteutettuna”, kertoo Traficomin tieliikennejohtaja Marko Sillanpää.

Muut Pohjoismaat ovat liikenneturvallisuuden osalta aivan eri tasolla kuin Suomi. Suomessa sattui yli 40 kuolemaan johtavaa liikenneonnettomuutta miljoonaa asukasta kohden, kun vastaava vertailuluku oli Ruotsissa, Norjassa ja Isossa-Britanniassa alle 30, Euroopan liikenneturvallisuusvaltuuston ETSC:n mukaan.

“Uudet henkilöautomallit on arvioitu 10–40 prosenttia turvallisemmiksi verrattuna kymmenen vuotta vanhempiin automalleihin”, Sillanpää toteaa.

Uusissa autoissa on teknologiaa, joka korjaa inhimillisiä ajovirheitä. Niissä on muun muassa järjestelmiä, jotka havaitsevat jalankulkijat ja pyöräilijät, kaistavahteja, ajovakauden hallintajärjestelmiä ja sovelluksia, jotka havaitsevat kuljettajan väsymisen.

Toki Suomessakin liikenne on jo turvallisempaa kuin 2000-luvun alussa. Vuosituhannen alkuun verrattuna liikennekuolemat ovat puolittuneet.

Vuonna 2010 hallitus asetti tavoitteeksi puolittaa tieliikennekuolemien määrän vuoteen 2020 mennessä, mutta siitä ollaan vielä kaukana. Vielä vuoden 2018 kuolleiden määrä ylitti tavoitetason noin sadalla kuolemalla. Uusimmassa hallitusohjelmassa tavoite on vielä korkeammalla.

”Tavoitteena on vastata EU:n nollaskenaarioon (nolla liikennekuolemaa vuoteen 2050 mennessä)”, ohjelmassa todetaan.

Sillanpää korostaa, että autokanta on yksi keino parantaa turvallisuutta. Muitakin keinoja toki tarvitaan, kuten alkolukkoja ja korokkeita kaistojen välille.

Kyllönen: Liikenteen murros on jo näkyvissä ja verotus täytyy miettiä uudelleen kokonaisuutena

 

Kansanedustaja Merja Kyllösen (vas.) mielestä Suomi kaipaisi täydellistä liikennejärjestelmän verouudistusta, mutta mahdollinen verouudistus tulisi tehdä maltillisesti ja arvioida liikennejärjestelmää kokonaisuutena. Kyllönen toimi liikenneministerinä Kataisen hallituksessa vuosina 2011–2014.

Kiireellisyyttä verouudistukseen tuovat ilmastotavoitteet. EU:n Suomelle asettamat tavoitteet edellyttivät Suomen vähentävän jo vuoteen 2020 mennessä liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä 16 prosenttia vuoteen 2005 nähden. Kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa tavoitteena on vähentää liikenteen päästöjä noin puolella vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoteen 2005.

Liikenteen päästöt muodostavat noin viidenneksen Suomen kaikista kasvihuonekaasupäästöistä. Vanhojen, käytettyjen ja suuripäästöisten autojen jatkuvasti lisääntynyt tuonti Suomeen ei tietenkään edistä päästöjen vähentämistavoitetta.

”Olen kyllä miettinyt, että jäävätkö meille vain haitat ja joku muu korjaa hyödyt. Meidän on hankala vaikuttaa siihen, millaisia autoja ulkomailta tuodaan ja alv-tulotkin jäävät valtiolta saamatta. Lisäksi autojen tuonti aiheuttaa ylimääräistä viranomaistyötä muun muassa tullissa ja verohallinnossa. Sekin kuluerä jää valtiolle”, Kyllönen sanoo.

Kyllösen mielestä käytettyjen autojen lisääntyneen tuonnin ohella Suomessa täytyy aloittaa suunnittelu laajempaan liikenteen murrokseen, joka on edessä useamman vuosikymmenen kuluttua. Sähköautot ovat lisääntymässä Suomessakin, mutta niin autoalan asiantuntijat kuin viranomaisetkin arvioivat, että kuluu vielä useampia vuosikymmeniä ennen kuin sähköautot ovat valtavirtaa. Sähköautot yleistyvät hitaasti autokannan hitaan uusiutumisen takia.

Muutokseen on Kyllösen mielestä kuitenkin syytä alkaa jo varautua, sillä murros tulee olemaan iso, sitten kun se tulee.

”Meillä reagoidaan hitaasti siihen, millaisen murroksen edessä liikenne ylipäätään on lähivuosikymmenien aikana. Koko veropohja on murentumassa. Järjestelmä tulee miettiä uudelleen siten, että se on oikeudenmukainen syrjäseudulla asuville ja ottaa huomioon ympäristönäkökulmat, markkinoiden toimivuuden ja uudet teknologiat”, Kyllönen toteaa.

Outi Toivanen-Visti

Piditkö artikkelista?

Rekisteröidy ja kokeile MustReadia 14 päivää maksutta