Valion alkutuotanto- ja maidonhankintajohtaja Juha Nousiainen sanoo, että Suomessa lehmien keskituotos on noussut viime aikoina 1,5 prosenttia vuodessa. Se on hänen mukaansa neljän osatekijän eli ruokinnan laadun, lehmien geneettisen tason, navettojen olosuhteiden ja eläinten hyvän hoidon summa.
”Vaikea on sanoa, onko jokin noista tekijöistä muita tärkeämpi. Jos lehmien tuottavuutta ja tilojen kannattavuutta halutaan nostaa, jokaisen neljän osa-alueen on oltava kunnossa”, Nousiainen sanoo.
Nousiainen huomauttaa, että eläinten hyvinvointi ja sen vaikutus tilan tuottavuuteen on puhuttanut tuottajia ja alan asiantuntijapiirejä jo pitkään.
”Hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä on parannettu tiloilla viime vuosikymmenten aikana jatkuvasti ja hyvin systemaattisesti. Nautojen hoito ja olosuhteet ovat kohentuneet tiiviillä, tutkijoiden, neuvonnan ja maitotilayritysten välisellä yhteistyöllä. Nyt keskustelu on kuitenkin korostunut, ja se johtuu siitä, että yritysvastuusta on tullut yhä merkittävämpi kilpailutekijä myös tällä toimialalla. Kasvava on se kuluttajien joukko, jolle ei enää riitä, että ruoka on turvallista ja että se näyttää ja maistuu hyvältä: heille pitää todistaa, että ruokaketju on rakennettu vastuullisesti alkutuotannosta lähtien.”
Tilastojen perusteella suomalaislehmät voivat hyvin. 96,5 prosenttia Valion vastaanottamasta maidosta sijoittuu parhaaseen mahdolliseen laatuluokkaan.
”Tuo on viimevuotinen lukema: tänä vuonna tehdään taas uusi ennätys ja mennään jo yli 97 prosenttiin”, Nousiainen sanoo.
”Maidon korkea laatu kertoo yleensä siitä, että lehmistä pidetään hyvää huolta. Ainakin tämän mittarin perusteella voidaan arvioida, että Euroopan terveimmät lehmät asuvat Suomessa. Suomalaisen maidon solupitoisuus on verrattain alhainen, ja se osoittaa, että täkäläisten lehmien stressitaso on matala. Toisaalta Suomessa myydään eläinlääkkeitä huomattavasti vähemmän kuin EU-maissa keskimäärin. Tosin lääkkeiden myyntitilastoissa on se ongelma, että ne eivät kerro käyttömääristä mitään. Nyt olemme kehittämässä nautojen terveydenhuoltorekisteriä niin, että jatkossa emme ole vain myyntitietojen varassa vaan saamme faktaa siitä, minkä verran ja mihin eläimiin lääkkeitä Suomessa oikeasti käytetään.”
Nousiaisen edustama Valio on vuonna 1905 perustettu maidonjalostaja, jonka omistajia ovat täkäläiset maitotilayrittäjät omien osuuskuntiensa kautta. Valion hankinta-osuuskuntia on nyt seitsemän. Ensi vuoden alussa niiden määrä laskee kuuteen, kun kauhavalainen Härmän Seudun Osuusmeijeri yhdistyy Pohjanmaalla, Keski-Suomessa, Pohjois-Hämeessä ja Etelä-Savossa vaikuttavaan Osuuskunta Maitosuomeen.
Suomessa toimi syyskuun lopussa kaikkiaan 6 934 maitotilaa. Niistä valiolaisia tiloja oli 5 696.
Valion tavoitteena on saada kaikki maitotilat mukaan eläinten suunnitelmalliseen terveydenhuoltoon, joka muun muassa sisältää maitotilayrittäjän ja terveydenhuoltoeläinlääkärin välisen terveydenhuoltosopimuksen. Kolme neljästä yrittäjästä on sellaisen sopimuksen jo tehnyt. Nousiainen sanoo, että loputkin tilat pyritään saamaan järjestelmän piiriin vuoteen 2020 mennessä.
Petrattavaa on valiolaistenkin tilojen toimintatavoissa: kaikki yrittäjät eivät ole noudattaneet yhteisiä pelisääntöjä ja lainkirjainta pilkuntarkasti. Tuorein jupakka syntyi lokakuun lopulla, kun Itä-Suomen aluehallintovirasto havaitsi puutteita parsinavettalehmien laiduntamismahdollisuuksissa.
Parsinavetaksi sanotaan navettaa, jossa lehmät seisoskelevat tai makoilevat parteen kytkettyinä. Parsinavetan vaihtoehto on pihatto, jossa lehmät saavat käyskennellä vapaammin.
Lain mukaan parsinavetassa majailevan lehmän on päästävä jaloittelemaan ulkosalle vähintään 60 päivänä vapun ja syyskuun viimeisen päivän välisenä aikana. Itä-Suomen Avi selvitti asiaa omalla alueellaan ja löysi 17 laiduntamislaista livennyttä maitotilaa.
Nousiainen ei kiellä Avin tutkimuksen lopputulemaa. Sitä vastoin hän arvostelee tutkimuksen viestintää, jonka perusteella tuloksista syntyi virheellinen mielikuva.
”Tutkimus kohdistui vain 45 tilaan. Ne kaikki olivat tiloja, joista oli tehty kantelu tai joihin kohdistui jonkinlaisia epäilyjä. Näistäkin tiloista 55 prosenttia toimi lain mukaan, ja vain 17 tilaa oli jättänyt huolehtimatta lainmukaisesta laiduntamisesta. Itä-Suomessa on pari–kolmetuhatta maitotilaa, ja tiedän oman taustani perusteella, millainen toimintakulttuuri siellä vallitsee. Itäsuomalaiset pitävät kunnia-asiana, että lehmät saavat laiduntaa säännöllisesti ja mahdollisimman pitkään”, sanoo Pielavedeltä kotoisin oleva Nousiainen ja lisää vielä, että Valio ja valiolaiset osuuskunnat ”eivät tietenkään hyväksy lainvastaista toimintaa” ja että havaittuihin epäkohtiin on puututtu jo.
Suurin osa Suomen nykyisistä navetoista on parsinavettoja. Se ei johdu Nousiaisen mukaan Suomen tietoisesti valitsemasta tuotantosuunnasta vaan siitä, että täkäläiset maitotilat ovat olleet perinteisesti pieniä. Pihattoa ei yleensä kannata perustaa, ellei lehmien pääluku ei ole vähintään 40.
Pikkuhiljaa tilakoko kuitenkin kasvaa, ja sitä mukaa yleistyvät pihatot. Ja lypsylehmistä, joita on tässä tasavallassa viimevuotisen tilaston mukaan 282 400, 55 prosenttia asuu pihatoissa jo nyt.
Pihattolehmien suhteellinen osuus nousee koko ajan, sillä parsinavettoja ei rakenneta Suomessa enää käytännössä ollenkaan.
Tämä selittää senkin, miksi uudesta, vielä tekeillä olevasta eläinsuojelulaista poistettiin äskettäin parsinavetat kieltävä pykälä. Se johtui siitä yksinkertaisesta syystä, että tilakoon kasvaessa yrittäjät alkavat suosia pihattoja. Miksi pitäisi kieltää lailla sellaiset eläinsuojat, jotka eivät kiinnosta muutenkaan enää ketään?
Suomen nykyistä, vuonna 1996 säädettyä eläinsuojelulakia on uudistettu jo viisi vuotta. Siihen on keretty ottaa kaksi aikalisääkin. Näillä näkymin laki tulee voimaan maakuntauudistuksen yhteydessä vuonna 2020.
Ministeriön eläinlääkintöylitarkastaja Tiina Pullola myöntää, että maallikon mielestä eläinsuojelulain uudistus voi näyttää edenneen hitaasti.
”Sitä vastoin virkamiehestä prosessi ei vaikuta ollenkaan pitkältä. Kyseessä on iso ja monesta yksityiskohdasta koostuva kokonaisuus, johon liittyy useita lakia täydentäviä asetuksia. Pelkästään eläinlajikohtaisia asetuksia on annettu jo nykyisenkin lain nojalla 15 kappaletta”, Pullola sanoo.
Lakiluonnos lähtee lausuntokierrokselle vielä ennen vuodenvaihdetta. Asetukset tulevat vuoroon tuonnempana. Pullola sanoo, että asetusten lausuntokierrosten aikataulusta ei ole päätetty toistaiseksi mitään.
Artikkelin on kirjoittanut toimittaja Jukka Saastamoinen
