Soiden ojitukset kuormittavat ilmastoa ja varsinkin Pohjois-Suomen vesistöjä – valtion tuki ojitusten kunnostamiseen loppuu 2026

Sodanjälkeisen Suomen isoimpia projekteja oli soiden ojittaminen metsätalouden ja maatalouden käyttöön. Tällä hetkellä suometsien hiilinielu hyvittää suuret kasvihuonekaasupäästöt, mutta vesistöt kärsivät hajoavan turpeen ravinnepäästöistä.

Markus Leskinen
Metsien kunnostusojituksia tehtiin vuonna 2019 yhteensä 12 000 kilometriä. Kuvassa pohjoissuomalaista metsäojaa. Kuva: (Public Domain)

Tämä sisältö näkyy vain tilaajille

Tilaamalla palvelun saat lukuoikeuden kaikkeen sisältöön.

Kokeile 14 päivää maksutta