- Liikenne aiheuttaa Suomessa viidenneksen hiilidioksidipäästöistä. Siksi liikenteen sähköistämisellä on merkittävä rooli päästötavoitteiden saavuttamisessa.
- Suomalaisista reilu kymmenen prosenttia voisi kuvitella ostavansa hybridin tai vain sähköllä kulkevan auton nyt.
- Sähköautoilun mallimaassa Norjassa uusista myydyistä autoista jo yli 40 prosenttia on sähköisiä.
- Asiantuntijat pitävät työsuhdeautojen sähköistämistä tehokkaana tapana lisätä sähköautoja, sillä merkittävä osa uusista autoista on työsuhdeautoja.
Suomi on EU:n top kolmessa sähköisen liikenteen kasvuvauhdissa, mutta kasvua on vauhditettava entisestään, jos Suomi aikoo päästä Pariisin ilmastosopimuksessa sovittuihin päästötavoitteisiin. Kova kasvuvauhti johtuu pitkälti siitä, että sähköautoja on vielä niin vähän. Suomen tuhannes sähköauto ajettiiin kaupasta ulos viime kesänä.
Liikenteen päästöjen vähentämisellä on ponnistuksessa iso merkitys, sillä viidennes kaikista hiilidioksidipäästöistä tulee liikenteestä. Päästökaupan ulkopuolisista päästöistä liikenteen osuus on 80 prosenttia.
Kysyimme kolmelta asiantuntijalta, mitä pitäisi tapahtua, jotta tavoitteisiin päästäisiin sähköisen liikenteen osalta. Näkemyksiän kertoivat Norjan sähköautoliiton puheenjohtaja Christina Bu, Teknologiateollisuuden sähköisen liikenteen toimialaryhmän puheenjohtaja Matti Rae ja Fortumin Charge & Drive -yksikön kehitysjohtaja Rami Syväri.
Kuluttajat: hinta on suurin este
Fortum selvitytti hiljattain Kantar TNS-Gallupilla suomalaisten suhtautumista sähköautoihin. Ylivoimaisesti suurimpana esteenä sähköauton valinnassa kuluttajat mainitsivat hinnan.
Fortumin Syvärin mukaan sähköauto ei itse asiassa tule polttomoottoriautoa kalliimmaksi, kunhan tarkasteluun otetaan kokonaiskuntannukset 3-4 vuoden ajalta, eikä vain ulosajohintaa. Ennen kaikkea hän kääntäisi katseen työsuhdeautoihin. Suomessa rekisteröidään vuosittain noin 20 000 työsuhdeautoa.
”Iso osa uusista ostetuista autoista on työsuhdeautoja. Ne liisataan muutamaksi vuodeksi, jonka jälkeen ne palautuvat markkinalle käytettyinä. Näin markkinoille saataisiin myös käytettyjä sähköautoja, mikä lisäisi niiden tarjontaa edullisemmissa vaihtoehdoissa”, Syväri sanoo.
Norjassa työsuhdeautoja verotetaan puolet siitä mitä polttomoottoriautoja. Bun mukaan veroale on tärkeä, sillä työsuhdeautona sähköauto ei ole aina kätevin vaihtoehto. Sopivia malleja on tarjolla vähemmän ja lataamista täytyy suunnitella sekä käyttää siihen aikaa.
”Kun työnantaja maksaa polttomoottoriautostakin kaikki kulut, polttoaineen ja tiemaksut, veroale on ainut keino saada ihmiset valitsemaan sähköauto työsuhdeautoksi.”
Raen edustama sähköisen liikenteen toimialaryhmä olisi halunnut suuremman käteisalennuksen sähköautojen ostohintaan. Vuosina 2018-2021 sähköauton ostaja saa 2000 euron hankintatuen sähköautoon.
”Se on hyvä alku, mutta kun ottaa huomioon, että sähköautot ovat perinteisiin autoihin verrattuna hinnakkaampia, tuki olisi meidän mielestämme voinut olla 4000 euroa. Se olisi ollut merkittävä signaali maahantuojille ja kaikille sähköautoista kiinnostuneille, että oikeasti kannattaa lähteä miettimään sähköauton hankintaa.”
Bun mukaan Norjassa sähköautojen menekkiä on vauhdittanut eniten sähköautojen arvonlisäveron ja uuden auton ostamisen verojen poistaminen samaan aikaan, kun bensa- ja dieselautoja verotetaan kovalla kädellä.
”Helposti ajatellaan, että Norjassa on paljon sähköautoja, kun niillä norjalaisilla on varaa maksaa. Mutta totuus on se, etteivät sähköautot ole lisänneet norjalaisten autoiluun laittamaa rahamäärää. Homma toimii niin, että järjestelmän sisällä saastuttaja maksaa”, sanoo Syväri, jolle Norja on tuttu markkina. Fortumin Charge & Drive on markkinajohtaja Norjan latausverkostossa.
Lataaminen helpommaksi kotona ja töissä
Nykyisille sähköauton omistajille koti on yleisin paikka ladata auto, mutta kotilataus ei kaikkialla onnistu. Raen mukaan asunto-osakeyhtiössä asukkailla pitäisi olla oikeus saada asennuttaa lataustolppa omalle autopaikalle.
”Tällä hetkellä tilanne on se, että jos itse maksaa muutostyöt latauspisteelle ja mittaroinnin kautta maksaa sähköstä, ja sopii asiasta asunto-osakeyhtiön hallituksen kanssa niin aika todennäköisesti tolpan saa. Oikea tieto latauksen järjestämismahdollisuuksista ja avoin keskustelu auttavat asiassa”
Työpaikka on monelle se toiseksi tärkein latauspaikka, joten latauspisteitä tarvitaan myös työpaikoilla.
”Lataaminen työpaikalla kiinnostaa myös verottajaa. Asia on kätevintä hoitaa niin, että energian käyttö perustuu mittaukseen, jolloin se voidaan helposti ja luotettavasti kertoa veroilmoituksessa, Rae sanoo.
Latausverkko kasvaa, kun kysyntä kasvaa
Hinnan jälkeen toiseksi suurin este sähköauton hankinnalle on kuluttajien huoli latausverkosta. Sen rakentamista vauhditetaan tällä hetkellä 4,7 miljoonan euron tuella.
”Se on mukavasti saanut julkisten latauspisteiden määrän kasvuun. Tällä hetkellä Jyväskylän eteläpuolella sähköautoilu onnistuu mukavasti. Pohjoispuolella verkko on harvempi ja matkaa täytyy aika lailla suunnitella”, sanoo Rae.
Fortumin Syvärin mukaan verkoston tukemista järkevämpää on tukea kysyntää.
”Yritykset kyllä vastaavat kysyntään, siellä missä sitä on kiihdytetty. Norja on tästä hyvä esimerkki, Suomessa Fortumilla on 400 latauspistettä, kun Norjassa niitä on lähes 2000, sanoo Syväri.
Norjan teillä ajaa yli 120 000 täysin sähköistä autoa – Suomessa tuhannes ajettiin ulos kaupasta vasta kesällä
Sähköautoista on tullut jo osa Norjan maabrändiä. Monet uudet sähköautot lanseerataan Norjassa ja maa vastaanottaa sähköautoturisteja. Maan teillä huristi vuoden 2016 lopussa yhteensä 120 000 täysin sähköllä kulkevaa autoa.
”Toimistomme ottaa vastaan 30-40 kansainvälistä delegaatiota joka viikko. Me haluamme näyttää, että nollapäästöt ovat mahdollisia, myös tällaisessa kylmässä ja harvaan asutussa maassa kuin Norja”, sanoo Bu.
Bu innostuu kuullessaan, että suomalaisista 18 prosenttia uskoo omistavansa sähköauton kymmenen vuoden kuluttua.
”Suomalaiset ovat valmiita liittymään sähköautovallankumoukseen. Edelläkävijät tarvitaan ensin mukaan, massat kyllä seuraavat.”
Artikkelin on kirjoittanut MustReadin kaupallinen johtaja Merja Mähkä
