Kaupallinen yhteistyö Akava

”Jossain vaiheessa pitää kirjoittaa uusi hallitusohjelma – nykyisen taloudellinen pohja sulanut pois”, sanoo Akavan Fjäder

Hallitus on hoitanut koronakriisiä hyvin, ja myös työmarkkinajärjestöt ovat siirtäneet vanhat kiistansa hetkeksi sivuun. Kriisin hoidon vaatima velkaantuminen on kuitenkin viemässä nykyiseltä hallitusohjelmalta pohjan pois, pohtivat Akavan Sture Fjäder ja EK:n Jyri Häkämies. VAPAA LUKUOIKEUS

Kaupallinen yhteistyö: Akava
Sanna Marinin (sd.) hallitus on poikkeusaikana tiedottanut koronakriisin hoidosta lähes päivittäin. 30. maaliskuuta kerrottiin, että rajoitustoimet jatkuvat 13. toukokuuta asti. Kuva: Laura Kotila /VNK

Vain parissa viikossa suomalainen yhteiskunta on koronaviruksen kourissa kokenut mullistuksen, jollaista ei ennen ole nähty. Akavan puheenjohtajan Sture Fjäderin agenda käy esimerkiksi hurjasta muutosvauhdista.

”13.3. oli perjantai ja silloin mietin, kontaktoinko maan hallitusta ja teenkö ehdotukset työmarkkinakeskusjärjestöjen ja hallituksen yhteisestä työstä kriisiin liittyen. Tein ehdotukseni lauantaina 14.3. Maanantaina illalla 16.3. olimme sitten jo Kesärannassa neuvottelemassa ja saimme toimeksiannon valmistella työmarkkinoille määräaikaista lainsäädäntöä. Nyt lainsäädäntö on jo astunut voimaan” Fjäder kertaa.   

Kolmessa päivässä syntyi sopimus, jonka perusteella työntekijöitä voi lomauttaa normaalia nopeammin. Näin yritykset eivät mene niin helposti konkurssiin tilanteessa, jossa pitää saada kustannukset mahdollisimman nopeasti alas.

Hyvinkin tahmean tes-neuvottelutalven jälkeen työmarkkinaosapuolet ovat nopeasti löytäneet taas yhteisen sävelen sekä toistensa että hallituksen kanssa.

”Meillähän on ollut kikyn jälkeen vähän tuskaa, esimerkiksi 20 tunnin työajanpidennyskiistat, mutta nyt on vähän isommista asioista kyse. On hyvä asia, että kun tulee kriisi, vanhat asiat siirtyvät syrjään”, sanoo Fjäder.

Tunnelman muuttumisen vahvistaa myös Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies.

”Neuvotteluilmapiiri on ollut rakentava ja yhteistyöhakuinen, kaikki ovat ymmärtäneet missä kriisissä ollaan, on haettu hyvin nopeasti sopua ja konsensusta, kuten jälkikin kertoo”, Häkämies kuvaa.

Tilanteet elävät akuuttivaiheessa

Koronakriisin ensimmäiset viikot ovat olleet akuuttivaihetta, jolloin tilanteet elävät ja lopputulosta ei tiedä vielä kukaan. Päällimmäisenä päättäjien mielessä on ihmisten, etenkin riskiryhmien, terveydestä huolehtiminen.

”Akuutti kriisi tarkoittaa paitsi terveyden osalta rajuja rajoittamispäätöksiä, myös päätöksiä, joilla on nostettu Finnveran, BF:n ja Elyn limiittejä voimakkaasti – ja tätä meidän työmarkkinapakettiamme. Kaikki lähtevät siitä, että kriisi tuli niin ryskyen. Vähän on toimialaeroja: matkailu- ja palvelusektori putoavat etunenässä, emmekä vielä tiedä, miten tämä iskee teollisuuteen”, sanoo Häkämies. 

Fjäderin mielestä hallitus ja muut toimijat tekevät oikeita asioita nyt, kun tavoitteena on välitön selviäminen kuopan yli.

”Hallitus on ollut avoin ja organisoinut tämän niin kuin pitääkin, henki on hyvä. Keskeinen kysymys on, että järjestelmän kapasiteetti riittää: saadaan esimerkiksi 15 miljardin takausrahat ohjattua ajoissa eteenpäin eikä tule kapeikkoja. Pankit, ely-keskukset ja kunnat ovat tässä avainasemassa.”

”On hyvä asia, että kun tulee kriisi, vanhat asiat siirtyvät syrjään”, sanoo Sture Fjäder työmarkkinaosapuolten yhteistyöstä koronakriisin aikana.

Akavalaisten rooli on koronakriisin torjumistyössä keskeinen, muistuttaa Fjäder. Julkisella sektorilla he pyörittävät lainsäädäntövalmistelua ja johtamista. Terveydenhuollossa jäseniä ovat lääkärit sekä osa muuta henkilökuntaa ja hallintoa. Sosiaalialan ammattilaisilla on iso tehtävä jo nyt ja erityisesti kriisin jälkihoidossa. 

Opetushenkilöstö on sekin joutunut venymään uudessa tilanteessa. Myös rajavalvonnan, puolustuvoimien ja poliisin akavalaiset ovat eturintamassa.

”Lisäksi yksityisen sektorin tekijät joutuvat joko yrittäjinä tai muuten työkseen miettimään, miten huominen klaarataan. He ovat keskijohdossa ja asiantuntijoina, suuri osa tekee etätöitä”, Fjäder kertoo.

Yritykset henkitoreissaan

Rajoitustoimien vaikutukset ovat siis näkyneet paitsi koronatartuntojen kohtuullisessa määrässä, myös taloudessa. Monet yritykset käyvät henkiinjäämiskamppailua.

”Kyllä huomaa talouden äkkipysähdyksen, kun viikossa tulee 150 000 lomautusilmoitusta, kuten viime viikolla tuli. Kohta lomautettuja on reilusti yli 300 000”, arvioi Fjäder viime viikolla. Tähän lomautusilmoitusten määrä nousikin parissa päivässä.

EK:n Häkämiestä hieman huolestuttaa toistuva näkemys, jonka mukaan pienet yritykset kärsivät eniten. Inhimillisesti katsoen tulilinjalla varmasti ovatkin erityisesti yksinyrittäjät, pienet yritykset ja palveluyritykset. Tutkimustieto kuitenkin vahvistaa, että osumaa ottavat kaikenkokoiset yritykset.

”Yksinyrittäjät ovat ensi vaiheessa äärimmäisen ahtaalla ja he tarvisevat apua heti. Jos ajatellaan Suomen selviämistä, niin jo ennen koronaa puhuttiin meidän elinkeinorakenteemme kapeudesta verrattuna Ruotsiin – siitä, että 50 yritystä tekee 60 prosenttia viennistämme. Tämän yritysjoukon selviäminen on tulevaisuuden kasvun kannalta ihan ratkaisevaa”, sanoo Häkämies.

”Ne 50 ovat teknologiayrityksiä, vientiyrityksiä, kansainvälistyneitä yrityksiä. Jos niitä kaatuu liikaa tänä aikana, nousuharjoituksesta koronan jälkeen tulee liian vaikea.”

Vaikka tähänastiset toimet, yritystuet ja takausten lisääminen, ovat Fjäderin mukaan olleet oikeansuuntaisia, hän arvelee, että lisää tarvitaan.

”Nyt oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) puhuu jo konkurssilainsäädännön määräaikaisista muutoksista konkurssien hidastamiseksi. Myös vuokranantajien pitää miettiä tilannetta: kenelle ne aikovat kriisin jälkeen vuokrata tiloja, jos pienet yritykset kaatuvat? Aika lyhytnäköistä, jos he eivät tule vastaan. Eläkeyhtiöilläkin on tässä iso rooli”, Fjäder muistuttaa.

Kuinka pitkä kriisistä tulee?

Kukaan ei vielä tiedä, miten pitkään koronakriisi jatkuu ja miten syvälle talous sukeltaa. Erilaisia skenaarioita ja valistuneita arvioita alkaa kuitenkin jo olla tarjolla.

”Hyvänä mutta realistisena” lähtökohtana voi Häkämiehen mukaan pitää, että akuutti epidemiavaihe olisi ohi noin juhannuksen aikaan. Siihen perustuva valistunut arvio talouskehityksestä on tällä hetkellä, että ensimmäisellä vuosipuoliskolla pudotaan ja loppuvuonna kurotaan jo pudotusta umpeen. Silloin BKT kutistuisi vuositasolla 5–6 prosenttia. 

Kuopan syvyys kuitenkin riippuu paitsi omista toimistamme myös muun maailman talouskehityksestä. 

”Kaksi esimerkkiä: Kiinasta tulee enemmän positiivisia kuin negatiivia uutisia, on paljon asioita, jotka ovat siellä jo lähteneet nousuun. Mutta juuri luin Saksasta uutisia ja näytti siltä, että Saksan kasvu olisi siirtymässä ensi vuoteen. Myös Yhdysvalloissa ja Venäjällä voi käydä vielä tosi huonosti. Molemmissa on haasteena, että koronaa selitetään vähän poliittisesti. Vaikuttimena on politiikka, vaalit ja vallassa pysyminen ”, Häkämies kuvaa.

Myös Akavan pääekonomisti Pasi Sorjonen on miettinyt erilaisia skenaarioita vertaillen pandemiaa 1990-luvun alun lamaan ja 2008 alkaneeseen finanssikriisiin.

”Jos tulee lyhyt kuoppa, vaikutus on suuri mutta ei valtava. Jos kuopasta tulee pitempiaikainen, töitä riittää pitemmäksi aikaa myös tämän jälkeen”, Fjäder tiivistää Sorjosen skenaariot.

Kehysriihen agenda uusiksi

Hallitus kokoontuu tällä viikolla kehysriiheen, jossa oli tarkoitus tarkastella hallitusohjelman työllisyystavoitteen toteutumista, julkisen talouden tasapainoa ja energiaverotuksen uudistamista. Häkämies arvioi, että kehysriihen agenda on kuitenkin mennyt uusiksi.

Koronan vähänkään hellittäessä hallituksen pitää Jyri Häkämiehen mukaan arvioida tehtyjä päätöksiä ja suunnitelmia: mikä on tärkeää, mikä vähemmän tärkeää, mitä voidaan jäädyttää ja perua.

”Nyt keskitytään akuutteihin ongelmiin, joita yritysten lisäksi ovat ihmisten toimeentulo ja selviäminen. On suuri haaste, että vahingot eivät jää pysyviksi perheissä tai lapsissa, että koronan jälkeen pystytään palaamaan töihin eivätkä lapset ole etäkoulussa tipahtaneet kyydistä. Tämä on myös iso sosiaalinen haaste yhteiskunnan kiinteydelle, että kaikki pysyvät mukana”, Häkämies sanoo.

Myös Fjäder olettaa, että kehysriihessä hoidetaan päivänpolttavaa kriisiä. Hän kuitenkin muistuttaa myös pitemmän aikavälin toimista, kuten syrjäytymisen estämisestä ja sosiaalisten ongelmien tehokkaasti hoitamisesta. Hallituksen on henkisesti varauduttava siihen, että hallitusohjelma laitetaan pysyvästi syrjään.

”Kun tämä pandemia on mahdollisimman hyvin saatu pois yhteiskunnasta ja tartuntojen määrä vähenee selvästi, silloin on se hetki, kun hallituksen pitää avata yhteiskunta ja tehdä ihan uusi hallitusohjelma uudelle taloudelliselle pohjalle. Ohjelmassa rakennetaan Suomi uudestaan siitä lähtökohdasta, mihin jäätiin ennen kriisiä”, Fjäder sanoo. 

Lähtökohdalla hän tarkoittaa, että Suomen talous oli sakkaamassa jo ennen kriisiä ja mittarit näyttivät kehnoilta. Työllisyysasteemme oli selvästi jäljessä muista Pohjoismaista, ja väestön ikääntyminen rasitti taloutta.

”Tulevien menojen pitää olla sellaisia, jotka luovat työllisyyttä. Rahan pumppaamista tulonsiirtojärjestelmään ei Suomi enää kestä, vaan pitää panostaa sellaiseen, mikä luo uutta työtä ja osaamista.”

Sosiaaliturva uusiksi, painopiste tärkeimpään

Tulonsiirtojärjestelmä ja etenkin perusturva tulevat olemaan kovilla, jos työttömyys räjähtää nousuun. Fjäder arvioi, että vaatimukset sosiaaliturvan uudistamisesta nousevat entistä vahvemmin esiin. 

”On täysin selvää, että heikoista pidetään huolta, mutta kannustavampaan suuntaan mennään.”

Myös Häkämies uskoo, että hallitusohjelma vaatii uutta tarkastelua. Asioiden uudelleenarviointi alkaa loppukeväästä ja jatkuu kohti ensi syksyn budjettiriihtä. Jo nyt tiedetään, että tänä aikana konkurssimäärä kasvaa rajusti, hän sanoo.

”Kestävyysvaje tuntui lähes saavuttamattomalta jo ennen koronaa. Nyt maali siirtyy taas kauemmaksi, ja ikäsidonnaiset menot kasvavat edelleen. Koronan vähänkään hellittäessä pitää arvioida tehtyjä päätöksiä ja suunnitelmia: mikä on tärkeää, mikä vähemmän tärkeää, mitä voidaan jäädyttää ja perua”, Häkämies linjaa.

Painopisteen asettaminen tärkeimpiin menoihin voi hänen mukaansa tarkoittaa esimerkiksi niitä koululaisia, joilla ei ole etäkouluun jaksamista tai teknisiä edellytyksiä samalla tavalla kuin muilla.

”Oppivelvollisuuden pidentäminen on kategorinen ratkaisu. Se oli meistä huono idea jo aiemmin, ja erityisen huono se on nyt. Sen sijaan tarvitaan täsmäresursseja ala- ja yläkouluihin, tukiopetusta ja kaikkea muuta yksilöllistä tukea, että pääsisi mukaan, jos on jäänyt jälkeen. Varmaan myös sosiaalipuolella joudutaan arvioimaan uudelleen kotipalveluita ynnä muita”, sanoo Häkämies.

Työmarkkinajohtajat molemmilla puolilla pöytää ovat samaa mieltä siitä, että tärkein lääke kriisiin on saada talouden pyörät mahdollisimman nopeasti pyörimään ja elämä normalisoitua.

”On oikein, että virus pitää saada ensin taltutettua pois ihmisistä ja yhteiskunnasta. Terveys ensin. Jos talous kaatuu täysin ja tulee tosi iso työttömyys, niin siihen meidän kaikkien on reagoitava kaikin mahdollisin keinoin”, sanoo Fjäder.

Työelämä ottaa digiloikan

Lopuksi pilkahdus optimismia: sekä Fjäder että Häkämies näkevät koronakriisissä ainakin yhden myönteisen vaikutuksen työelämään. 

”Jos tilanteessa voi jotain positiivista nähdä, varmaan arkielämä ja käytännön digitalisointi ottavat loikan josta ei palata entiseen. Siinä toivon mukaan pystyttäisiin jatkamaan. Osa tahoista oli tähän valmiimpia kuin toiset, mutta tästä tavasta tehdä monia asioita etänä voisi tulla uusi normaali”, sanoo Häkämies.

”Kriisillä on valtava vaikutus työelämään. Nyt on jo havaittavissa, että uudet digitaaliset ratkaisut kehittyvät nopeasti ja työyhteisöissä on keskitytty olennaisimpiin asioihin. Turhia projekteja ei ole varaa nyt tehdä,” jatkaa Fjäder. 

Heidi Hammarsten

Piditkö artikkelista?

Rekisteröidy ja kokeile MustReadia 14 päivää maksutta