Jukka Lintunen vastaa haastattelukysymyksiin työmaatoimistossa Oulussa. Ikää on kertynyt 66 vuotta, ja takana on pitkä ura rakennusmestarina, mutta töitä miehelle riittää edelleen. Samoin mielenkiintoa rakentamiseen, painottaa Lintunen.
“Kun terveyttäkin on, niin tuntuu siltä, että minulla riittää vielä annettavaa tälle työlle. En ole vielä sillä tavalla luovuttanut. Olen taustaltani kestävyysurheilija”, Lintunen kertoo.
Lintunen ei ole poikkeus alallaan. Päteville ja kokeneille rakennusmestareille on kysyntää ympäri Suomen. Lintunen on myös Rakennusmestarit ja -insinöörit ry:n (RKL) puheenjohtaja.
RKL:n toimitusjohtajan Maria-Elena Ehrnroothin mukaan Lintunen elää kuten saarnaa.
“Rakentamisen työnjohdon osaajista on selkeä pula, ja on hienoa, että ihmiset jaksavat painaa vastuullisissa hommissa. Ei ole ihan tavatonta mestarikunnassa, että kun virallinen eläkeikä tulee mittariin, töitä jatketaan edelleen”, hän sanoo.
“Kysyntä on hurjaa.”
Ongelma rakennusmestareiden parissa ei olekaan siinä, etteivätkö vanhat tekijät pysyisi töissä, vaan siinä, että alalle ei saada riittävästi uutta, pätevää työvoimaa.
Erityisesti kunnat pulassa
Pula rakennusmestareista on tähän päivään mennessä nähty melko kapeana ongelmana, arvioi RKL. Liitto painottaa, että nyt ollaan kuitenkin jo siinä pisteessä, että vaje pätevästä työvoimasta alkaa näkyä laajemminkin suomalaisessa yhteiskunnassa.
“Hankkeet siirtyvät ja työmaita ei päästä aloittamaan, kun ei ole ihmisiä montun reunalla valvomassa eikä kunnissa pätevää väkeä käsittelemässä rakennuslupia. Erityisesti pienemmät paikkakunnat ovat pulassa, kun vähätkin osaajat keskittyvät suuriin kaupunkeihin”, Lintunen sanoo.
Kuntien ahdinkoa lisää se, että ne eivät pysty kilpailemaan palkoilla yksityisiä yrityksiä vastaan. Samaan aikaan nimenomaan kuntien rakennusvalvonnassa on paljon eläköityvää väkeä.
Ehrnroothin mukaan kunnissa nähdään tulevaisuudessa paljon täyttämättömiä virkoja, mikä heikentää kuntien elinvoimaisuutta.
“Kuka haluaa omakotitaloa tai teollisuushallia rakentamaan sellaiseen kuntaan, josta ei lupia irtoa, kun ei ole ketään niitä myöntämässä?” hän kysyy.
”Jos kuntien rakennusvalvonta ei toimi, Suomessa ei rakenneta yhtään mitään.”
Pahimmassa tapauksessa pula rakennusmestareista alkaa pian näkyä koko suomalaisessa rakennuskannassa: rakentamisen laatu voi kärsiä.
“Suomalainen kansallisomaisuus on rakennuksissa kiinni. Sen säilyttämiseen tarvitaan tekijöitä, oli kyse sitten uudisrakentamista tai korjaamista”, sanoo Lintunen.
Samaan aikaan kun pula pätevästä väestä on kova, rakennusalalla työskentelevien osaamisvaatimukset lisääntyvät entisestään. Rakennuksilta vaaditaan pienempää hiilijalanjälkeä muun muassa uuden rakennuslain myötä.
“Me kyllä toteutamme vihreän siirtymän, jos meillä riittää väkeä sitä tekemään. Harmaa siirtymä uhkaa vihreää siirtymää”, Ehrnrooth toteaa.
Tehot irti ammattikorkeakouluista
Pula rakennusmestareista juontuu historiasta, kun rakennusmestarikoulutus lopetettiin 1990-luvulla melkein vuosikymmenen ajaksi. Nykytilanne johtuu karkeasti jaotellen kahdesta eri kehityksestä.
Ensinnäkin rakennusalan vetovoima on hiipunut yhä pienenevien nuorten ikäluokkien keskuudessa. Toiseksi vain yksi kolmasosa ammattikorkeakoulujen rakennusmestarikoulutukseen hakeutuneista valmistuu tavoiteajassa.
Ammattikorkeakouluissa on liikaa tyhjäkäyntiä, sanoo RKL:n toimitusjohtaja Maria-Elena Ehrnrooth.
“Läpäisyprosentti on huono, ja liian suuri osa opiskelijoista esimerkiksi työllistyy ennen valmistumistaan. Tähän pitäisi saada muutos, sillä ilman tutkintoa ja pätevyyttä ei voi toimia vastaavana työnjohtajana.”
RKL puheenjohtajan Jukka Lintusen mukaan ammattikorkeakouluissa pitäisikin alleviivata tuntuvammin rakennusmestarin tutkinnon tärkeyttä ja auttaa nuoria opiskelumotivaation löytämisessä.
“On tehtävä selväksi, miksi tutkinto ja pätevyys tarvitaan ja millaiseen asemaan ja palkkaan se parhaimmillaan johtaa”, hän painottaa.
RKL:n mukaan rakennusmestaritutkintoon johtavia aloituspaikkoja on ammattikorkeakouluissa tällä hetkellä riittävästi, noin 600 paikkaa ympäri Suomen.
“Meidän pitäisi saada nyt kaikki tehot irti rakennusmestarikoulutuksen aloittavista, jotta pula pätevistä osaajista helpottaisi. Keinoja onneksi löytyy, jos niihin vain tartutaan”, Ehrnrooth arvioi.
Vastuu myös valtiovallalla ja yrityksillä
Rakennusmestariopintoihin tullaan sekä ammattioppilaitoksista että lukiosta, ja siksi opiskelijoiden kirjo on laaja. Suurella osalla nuorista on tarvetta tukiopetukseen opintojensa aikana.
RKL:n teesit eduskuntavaaleihin 2023
- Rakennusmestareiden parempi läpäisy ammattikorkeakouluissa. Kouluille riittävät resurssit!
- Lisää englanninkielisiä koulutusohjelmia ja mestarikunnan kieliopintoja. Osaavan työvoiman saatavuus paranee!
- Koko ammattikunnan uudelleenohjelmointi kestävän kehityksen rakentamiseen, ilmastonmuutokseen sopeutumiseen, luonnon monimuotoisuuden tukemiseen ja digitalisaatioon.
“RKL on tarttunut tähän ongelmaan tarjoamalla verkon yli tukiopetusta muun muassa ruotsissa. Toivomme, että tämä johtaa koulutuksen läpäisyprosentin kasvuun”, kertoo Ehrnrooth.
Hän korostaa, että tällaiset toimet eivät kuitenkaan yksin riitä. Ammattikorkeakouluille on turvattava riittävät resurssit opintojen ohjaamiseen, ja tässä Ehrnrooth heittää pallon päättäjien suuntaan.
“Opiskelijoilla on välillä suurestikin motivaatio hukassa ja opiskelutaidot kateissa. Tässä on valtiovallalla tehtävää: päättäjiltä on tultava riittävä siivu ammattikorkeakouluille opinto-ohjaukseen, jotta sisään päässeet ihmiset tulevat lopulta papereiden kanssa ulos”, Ehrnrooth painottaa.
Vastuu opiskelijoiden valmistumisesta on myös rakennusliikkeillä.
“Opiskelijoita roikotetaan töissä samaan aikaan, kun heidän pitäisi opiskella. Opintojen venymisen sijaan rakennusliikkeiden pitäisi ohjata opiskelijat valmistumaan, jotta alalle saataisiin pätevämpää väkeä. Tämä on lopulta yritystenkin etu”, Jukka Lintunen sanoo.
RKL:n mukaan yksi ratkaisu osaajapulaan on myös kansainvälistyminen ja maahanmuutto. RKL ehdottaa muun muassa englanninkielistä kokeilua ison kunnan, vaikkapa Helsingin, rakennusvalvontaan.
“Jos toimiin ei tartuta, me ei kohta voida päästää ketään eläkkeelle”, kärjistää Ehrnrooth.
Aino Huilaja
