Kaupallinen yhteistyö Taaleri

Eläkerahoilla uusiutuvaa energiaa? Infrastruktuurisijoitusten suosio kasvaa

Matalien korkojen maailmassa infrastruktuurista on tullut entistä houkuttelevampi kohde eläkerahoille. Siirtymä uusiutuvaan energiaan luo uusia sijoitusmahdollisuuksia.

Kaupallinen yhteistyö: Taaleri
Uusiutuvan energian kilpailukyky on parantunut tekniikan kehittyessä. On todennäköistä, että Suomen ensimmäiset tukivapaat tuulipuistot alkavat nousta jo lähivuosina. Kuva: Taaleri

Lyhyesti: Eläkerahoilla uusiutuvaa energiaa? Infrastruktuurisijoitusten suosio kasvaa

  • Infrasijoitusten suosio on lisääntynyt institutionaalisten sijoittajien keskuudessa.
  • Infrastruktuuri on työeläkeyhtiöille hyvä sijoituskohde korkosijoitusten rinnalle, koska se tuottaa tasaista kassavirtaa syklien yli riskien pysyessä maltillisina.
  • Perinteisiä infrastruktuurisijoituksia ovat tullitiet ja lentokentät. Energiamurros luo kiinnostavia uusia mahdollisuuksia.
  • Infrasijoittamisen edelläkävijät tulevat Australiasta ja Kanadasta. Suomalaisten ja muiden eurooppalaisten eläkevakuuttajien infrasijoitukset ovat niihin verrattuna vielä aluillaan.

Tuottavasti ja turvallisesti. Näin Suomen laki ohjeistaa työeläkeyhtiöitä sijoittamaan eläkemaksut. Viime vuosina se ei ole ollut helppo tehtävä.

Perinteisesti eläkeraha on voinut hakea turvallista tuottoa korkomarkkinoilta, mutta finanssikriisistä seurannut alhainen korkotaso on pakottanut myös eläkevakuuttajat etsimään tuottoa muualta.

”Eläkeyhtiö tarvitsee selkeää reaalituottoa varoille, joten vaihtoehtoja on etsittävä aiempaa aktiivisemmin”, sanoo Ilmarisen listaamattomista sijoituksista vastaava johtaja Esko Torsti.

Alhaisten korkojen lisäksi tätä kehitystä on vauhdittanut väestön vanheneminen.

”Tulevaisuuden tuottojen merkitys kasvaa demografisista tekijöistä johtuen. Esimerkiksi vuonna 2016 eläkemaksut eivät riittäneet eläkkeisiin, minkä takia rahastoista nostettiin rahaa eläkkeiden kattamiseksi. Kyse ei ole mistään odottamattomasta tilanteesta, päinvastoin. Rahastoja on käytetty ja tullaan käyttämään ihan suunnitelmien mukaan.  Mutta tilanne ei tästä parane. Seuraavan 15 vuoden aikana yksityiset eläkevakuuttajat joutuvat arvioiden mukaan nostamaan rahastoista nettomääräisesti 30 miljardia euroa. Tätä taustaa vasten sijoitustoiminnan merkitys eläkkeiden rahoituksessa kasvaa”, sanoo Työeläkevakuuttajat Telan analyytikko Peter Halonen.

Kysymys kuuluu, mistä eläkevaroille löydetään sijoituskohteita, jotka alkaisivat maksaa tuottoa ulos välittömästi, pitkän ajan tuotantopotentiaalin kärsimättä.

Tässä infrastruktuurisijoitukset ovat yksi hyvä vaihtoehto. Tyypillisiä kohteita kansainvälisesti ovat olleet tullitiet ja lentokentät, Suomessa esimerkiksi sähköverkot. Niiden rinnalle on noussut uusiutuva energia.

Sijoitukset infrastruktuuriin kasvussa

  • Infrastruktuuriin sijoittavien rahastojen hallinnassa oleva varallisuus on nelinkertaistunut kymmenessä vuodessa ja on nyt ennätyskorkealla.
  • Preqinin selvityksen mukaan 93 prosenttia institutionaalisista sijoittajista katsoo infrasijoitusten viime vuonna joko vastanneen tai ylittäneen heidän odotuksensa. 39 prosenttia vastaajista aikoo sijoittaa infrastruktuuriin uutta pääomaa vuonna 2018.
  • Suomalaiset eläkeyhtiöt käsittelevät infrasijoituksia osana pääomasijoituksia, joihin sisältyvät myös pääomarahastot ja maaomistukset. Tarkkaa tietoa niiden infrasijoituksista ei ole saatavilla.
  • Lähteet: Preqin Special Report: Infrastructure Fund Manager Outlook H1 2018 sekä Preqin Global Infrastructure Report 2018

Infrasijoitukset tuottavat sijoittajalle tasaista kassavirtaa taloudellisten syklien yli ja toimivat hyvin korkosijoitusten rinnalla sijoitussalkun riskin hajauttamisessa, sillä infrasijoitusten korrelaatio muiden omaisuusluokkien kanssa on alhainen. Infrasijoitukset suojaavat hyvin inflaatiolta, koska niihin liittyviä maksuja voidaan usein korottaa linjassa yleisen hintakehityksen kanssa. Lisäksi suosiota kasvattaa myös monipuolistunut tarjonta.

”Ilmastonmuutos ja vastuullisuus voivat avata paljonkin uusia mielenkiintoisia sijoituskohteita, sanoo Halonen.

Myös tekniikan edistysaskeleet vauhdittavat kehitystä.

”Koko ajan tulee uutta tekniikkaa, joka on uusia sukupolvia varmempaa. Tämän myötä tuottopotentiaaliakin on enemmän. Nyt esimerkiksi aurinkoenergiassa ollaan Suomessakin siinä vaiheessa, että voimalat oikeasti toimivat ja niistä saa kohtuullisen tuoton”, sanoo Torsti.

Eteläisemmillä leveysasteilla, joissa auringon säteily on voimakkaampaa kuin Suomessa, aurinkovoimaloiden tuottavuus on vielä huomattavasti korkeampi.

Tekniikan kehityksen ansiosta uusiutuva energia alkaa olla kilpailukykyistä ilman yhteiskunnan tukea. Se vähentää hankkeiden poliittista riskiä, joka isoissa yhteiskunnallisissa hankkeissa on aikaisemmin ollut paikoittain merkittävä.

”Uusiutuvan energian tuotannosta on tullut kustannustehokasta ja hintakilpailtua. Tämän ansiosta valtion tukikomponentti on tippumassa hyvin pieneksi, jopa katoamassa”, sanoo energiainfrahankkeita kehittävän Taaleri Energian liiketoimintajohtaja Kai Rintala.

Suomessa valmisteilla olevassa uusiutuvan energian tukimallissa lähtökohtana on, että tämä on viimeinen tukikierros uusiutuvalle energialle. On myös hyvin todennäköistä, että ensimmäiset tukivapaat tuulipuistot lähtevät rakentumaan lähivuosina.

Infrasijoittamisen edelläkävijät löytyvät finanssimaailman suurimpien keskusten ulkopuolelta Kanadasta ja Australiasta.

Australialaiset eläkevakuuttajat olivat ensimmäisinä asialla jo 1990-luvulla, kanadalaiset seurasivat niiden jälkiä 2000-luvun alussa. Australialaisesta eläkevarallisuudesta noin viisi prosenttia on sijoitettu infrastruktuuriin. Tämä on viisinkertainen määrä verrattuna maailman keskiarvoon, yhteen prosenttiin. Yksittäisillä toimijoilla osuudet voivat olla paljon tätä korkeampia. Kanadan osavaltion Ontarion kuntatyöntekijöiden eläkevakuuttaja OMERS on allokoinut infraan liki 20 prosenttia kaikista sijoituksistaan.

Suomalaisten eläkeyhtiöiden kaikista sijoituksista pääomasijoituksissa on kiinni noin kuusi prosenttia, infrasijoitusten osuudesta ei ole tarkkaa tietoa. Ilmarisella, joka yksityisen sektorin työeläkevakuuttajista on eniten pitänyt infrasijoituksia esillä, osuus on Torstin mukaan muutamia prosentteja kokonaisallokaatiosta.

”Australia ja Kanada ovat olleet 20 vuotta tässä edellä. Eläkeyhtiöt ovat päättäneet allokoida tietyn prosentin sijoituksistaan infrastruktuuriin, koska nämä sijoitukset tukevat myös yhteiskunnan kehitystä ja kansantalouden kilpailukykyä. Infra on ideaali kohde, koska tuotot ovat vakaat ja riskit maltillisia. Suomessa tähän ollaan vasta tulossa,” sanoo Taaleri Energian Rintala.

Australialaiset ja kanadalaiset eläkeyhtiöt ovat edelleen aktiivisia inframarkkinoilla. Aktiivisuus näkyy Suomessakin. Sähköverkkoyhtiö Elenia myytiin vastikään saksalais-australialaiselle sijoittajaryhmälle, jossa Valtion Eläkerahasto on mukana 10 prosentin osuudella. Uutistoimisto Bloombergin tietojen mukaan tarjouskilpailussa toiseksi tuli kiinalaisten, hollantilaisten ja australialaisten sijoitus- ja eläkeyhtiöiden yhteenliittymä.

Ilman laajaa infrasijoittamisen yksikköä ja osaamista yksittäisiin hankkeisiin sijoittaminen voi olla eläkeyhtiöille haastava tehtävä, sillä kohteiden analysointi vaatii erityistä osaamista ja resursseja. Yksinkertaisempi vaihtoehto on sijoittaa pääomarahaston kautta. Niidenkin edelläkävijät löytyvät Kanadasta ja Australiasta. Maailman 20 suurimmasta infrarahastosta kahdeksan on australialaisia, ja ne hallitsevat kahta kolmasosaa kaikkien infrarahastojen yhteenlasketuista sijoituksista.

Suomessa infrarahastoja on toistaiseksi vähän. Uranuurtaja on ollut Taaleri, joka on Suomen toiseksi suurin tuulivoiman tuottaja. Yritys on suunniteltujen lopputulosten varmistamiseksi yhdistänyt infrasijoitustoimintaansa huomattavasti totuttua enemmän insinööriosaamista. Taalerilla on tuulivoimahanke myös Serbiassa, ja se rakennuttaa parhaillaan Maailmanpankin lainoittamaa aurinkovoimalaa Jordaniaan. Saksassa Taaleri puolestaan rakentaa yhdessä asiakkaidensa kanssa geotermistä energiahanketta. Investointien kokonaisarvo on noin 700 miljoonaa euroa.

Yhtiön tuorein infrahanke löytyy Yhdysvalloista, jossa Taaleri kehittää tuulivoimapuistoa – öljy-yhtiöiden sydänmaille Teksasiin.

Liiketoimintajohtaja Rintala ei ole huolissaan presidentti Donald Trumpin ilmastokielteisyydestä.

”Maapallomme pelastamisesta on tullut myös liiketaloudellisesti järkevää toimintaa. Hyvä tuottopotentiaali on tehnyt uusiutuvasta energiasta kiinnostavan sijoituskohteen”, Rintala sanoo.

Artikkelin on kirjoittanut MustReadin kaupallinen johtaja Merja Mähkä

Piditkö artikkelista?

Rekisteröidy ja kokeile MustReadia 14 päivää maksutta