Kaupallinen yhteistyö Lahden kaupunki

”Ei kaupungin tarvitse työntää, yritykset tekevät hirveästi asioita itse” – ympäristöinnovaatiot vievät lahtelaisyrityksiä maailmalle

Harva tietää, että Lahdessa on suhteessa enemmän yksityisen sektorin työpaikkoja kuin missään muussa suomalaiskaupungissa. Monet yrityksistä hakevat kansainvälistä kasvua kiertotaloudesta ja saavat kaupungilta tukea pyrkimyksilleen. VAPAA LUKUOIKEUS

Kaupallinen yhteistyö: Lahden kaupunki
Saara Vauramo siirtyi Green Capital -ohjelmajohtajaksi Lahden ympäristöjohtajan paikalta. Kuva: Lahden kaupunki

Monikaan innovaatio ei etene ideasta käytäntöön yhtä ripeästi kuin Fazer Myllyn kauran kuoresta ksylitolia valmistava tehdas Lahdessa.

”Ideasta investointipäätökseen kului puolitoista vuotta, ja päätöksestä menee kaksi vuotta siihen, että tehdas käy vuonna 2021. Tällä hetkellä ulkoseinät ovat pystyssä ja pintavaluja tehdään”, kertoo projektia johtava Anna Nicol, joka on myös idean äiti.

Oivallus lähti yllättävästä tilanteesta: Vaikka ksylitoli tunnetaan suomalaisena keksintönä, sitä ei enää juurikaan valmisteta suomalaisesta raaka-aineesta, joten Fazerin ksylitolituotteita ei voinutkaan markkinoida täysin kotimaisina. Alun perin ksylitolin raaka-aine syntyi koivusellun tuotannon sivuvirrasta.

Ksylitoli on tärkeä raaka-aine Fazerin makeisliiketoiminnassa, ja yritys on ainoa suomalainen ksylitolipurukumin valmistaja.

Fazerin strategiajohtajana työskennellyt laskentaekonomi Nicol googlaili tutkimuksia netistä ja oppi, että ksylitolin raaka-ainetta ksyloosia löytyy itse asiassa lmonista puista ja kasveista, myös kauran kuorista. Muita raaka-ainevaihtoehtoja onkin maailmalla käytössä, mutta ei kauraa.

Kauramyllystä edelläkävijä

Aiemman tehtävänsä perusteella Nicol tiesi, että Fazerin iso kauramylly Lahdessa tuottaa sivuvirtana runsaasti kauran kuoria – jospa niistä voisi tehdä ksylitolia? Ajatusta kehittämään liittyi T&K-osaajia sekä Fazerilta että yrityksen ulkopuolelta, ja nyt meneillään on 40 miljoonan euron kiertotalousinvestointi.

”Tulevan tehtaan tuotannosta omaan käyttöömme menee noin 20 prosenttia, valtaosa myydään ulkomaille. Lisäksi pohdimme, mitä uusia tuotteita voisimme itse tehdä ksylitolin avulla”, Nicol sanoo.

Suomessa ksylitoli yhdistetään suun terveyteen, maailmalla kiinnostavat Nicolin mukaan ylipäänsä sokerittomat tuotteet. Ksylitolilla on käyttöä myös kosmetiikan raaka-aineena ja vitamiinivalmisteissa.

Fazerin Lahden kauramylly on jo ennen ksylitolitehdasta ollut alansa edelläkävijä, joka tekee innovatiivisia erikoistuotteita kuten kauraöljyä ja betaglukaania myös vientiin. Vuonna 2013 valmistunutta myllyä on jo ehditty laajentaa ja marraskuussa 2019 uutisoitiin jälleen uudesta, 15 miljoonan euron laajennuksesta.

Ensimmäiset yritysvierailut tulevalle ksylitolitehtaalle tulevat olemaan Lahden Green Capital -vuonna 2021, suunnittelee Anna Nicol Fazerilta.

Nicolin mukaan Lahden kaupungin ympäristöpainotus ja Euroopan Green Capital -status osuvat Fazerin liiketoimintaan hyvin.

”Tosi hyvin tuemme toisiamme. Ensimmäiset yritysvierailut ksylitolitehtaalle tulevat olemaan vuonna 2021 – on hienoa, että vieraille voi kertoa, että olette muuten Euroopan ympäristöpääkaupungissa”, Nicol visioi.

Ympäristöajattelua ei tarvitse tuputtaa

Ympäristöpääkaupunkivuodesta vastaava ohjelmajohtaja Saara Vauramo kertoo, että kiertotalous on yksi tulevan Green Capital -vuoden keskeisistä teemoista. Hän vahvistaa, ettei kaupungin tarvitse tuputtaa yrityksilleen ympäristöajattelua.

”Tämä toimii niin, että yritykset tekevät hirveästi asioita itse, ei kaupungin tarvitse työntää. Varsinkin kansainvälistä liiketoimintaa tekevät yritykset miettivät paljon prosessejaan ja energiatehokkuutta”, sanoo Vauramo.

Hän luettelee pitkän listan muitakin lahtelaisyritysten ympäristösaavutuksia: Euroopan suurin panimo Hartwall on Lahdessa ainutlaatuisen raakavesivaraston takia ja käyttää valmistuksessa kehittynyttä robotiikkaa. Isku ei tarvitse enää ympäristölupaa, koska tehtaalla ei synny lainkaan jätettä. Oilon on siirtynyt öljypolttimista kestäviin maalämpöratkaisuihin. Uponor käyttää kierrätysmuovia ja tarjoaa kaupungeille hulevesiratkaisuja.

Vaikka lahtelaisyritykset ovat itse aktiivisia, kaupungillekin jää oma roolinsa. Keskeisessä asemassa yritysyhteistyössä on myös kehitysyhtiö Ladec, joka tukee niin olemassa olevia, vasta käynnistyviä kuin seudulle sijoittumista miettiviä yrityksiä.

”Kaupungin tehtävä on katsoa laajaa yhteistä hyötyä ja yhteisiä intressejä. Pitää ymmärtää, mitä yritykset tarvitsevat – ainakin osaajia ja tukea innovaatiotoimintaan. Rahoitamme paljon suoraan korkeakouluja, jotta saamme tänne lisää osaajia. Kilpailu osaajista on tulevaisuuden ilmiö, kun väki uhkaa vähentyä”, sanoo Vauramo.

Lahdesta onkin viimein tullut virallisesti yliopistokaupunki vuoden 2019 alussa, kun Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto LUT aloitti kaupungissa. Pienempiä yliopistoyksiköitä kaupungissa on toiminut jo pitkään.

 ”Voimme myös olla suoraan kumppaneina innovaatioprojekteissa, kuten esimerkiksi maailman ensimmäistä henkilökohtaista päästökauppaa kehittämässä”, sanoo itse Lahdessa opiskellut ja ympäristöekologiasta väitellyt Vauramo.

Perinteinen yrityskaupunki

Lahti on aina ollut voimakkaasti yritysten kaupunki, painottaa myös kaupunginjohtaja Pekka Timonen. Erityisesti kaupungissa painottuvat perhe- ja pk-yritykset.

Yritysten tutkimus- ja kehitysinvestointien nostaminen on tärkeä osa Lahden muutosta, sanoo kaupunginjohtaja Pekka Timonen.

”Yksityisen sektorin osuus työpaikoista on Lahdessa 71 prosenttia, enemmän kuin missään muussa suuressa kaupungissa tai yritteliäänä pidetyllä Etelä-Pohjanmaalla. Yritykset ovat keskeisessä roolissa seudun eteenpäin kehittymisessä”, Timonen painottaa.

Lahden työllisyysluvuissa on kuitenkin kohentamisen varaa, ja siihen on kaksi syytä. Ensinnäkään Lahdessa ei juhlita julkisen sektorin työpaikoilla, ja toiseksi idänkaupan romahdus painoi kaupungin perinteisen teollisuuden polvilleen 1990-luvulla. Toipuminen on meneillään, mutta nyt syntyy uudenlaisia työpaikkoja, jotka vaativat enemmän osaamista – kuten vaikkapa Fazerin innovatiivinen ksylitolituotanto.

”Yritysten tutkimus- ja kehitysinvestointien nostaminen on tärkeä osa Lahden muutosta. Tähän liittyy myös koulutustason nosto. Yritykset ovat lähteneet hyvin mukaan yliopiston tukemiseen, ja tänne on saatu yritysten lahjoitusprofessuureja”, kertoo Timonen.

Kaupunginjohtaja on huomannut, että mielikuva Lahdesta muuttuu hitaammin kuin todellisuus.

”Täällä on tapahtunut monia hyviä muutoksia, kuten nousu yliopistokaupungiksi ja ympäristöpääkaupunki-titteli. Mielikuva Lahdesta tuntuu kuitenkin olevan menneisyydessä kiinni, ja toivon että pikkuhiljaa uudet asiat muokkaavat tätä mielikuvaa.”

Green Capital -nimityksen ansiosta Lahti on poikkeuksellisen kovan kiinnostuksen kohteena jo nyt. Ohjelmajohtaja Vauramo kertoo, että tulossa on niin kansainvälisiä foorumeita kuin yhteisöjen järjestämiä paikallisia tapahtumia jo vuodesta 2020 alkaen.

”Isot yritykset tarjoutuvat meille kumppaneiksi ja meitä pyydetään maailmalle puhumaan. Meillä on nimityksen ansiosta myös erityissuhde Euroopan komissioon ja olemme läsnä Brysselissä jonkin verran. Tässä EU-yhteistyössä haluamme auttaa muitakin kaupunkeja”, Vauramo tarjoutuu.

Lämpö talteen jätevedestä

Hyvä esimerkki pienestä mutta kunnianhimoisesta lahtelaisesta kiertotalousyrityksestä on Ecopal Oy. Yrityksen tuote on Ecowec-hybridivaihdin, joka ottaa talteen lämpöä kiinteistöjen jätevedestä. 

Tuotteen etuja ovat, ettei se vaadi sähköä tai jäteveden puhdistamista. Sillä voi saada talteen 20–95 prosenttia jäteveden lämpöhukasta. Esimerkiksi uudessa kerrostalossa kaukolämmön kulutusta voi näin pienentää 40 prosenttia.

Jouni Helppolaisen Ecopal on saanut tukea markkinointiin niin Lahden kaupungilta, kehitysyhtiö Ladecilta kuin kaupungin korkeakouluilta.

Ecopalin myyntijohtajan Jouni Helppolaisen mukaan yrityksen  kasvutavoitteet ovat kovat ja tarkoitus on kansainvälistyä.

”Ensin katselimme Ruotsin ja muiden Pohjoismaiden suuntaan, mutta Lahti on patistellut meitä Aasian viennin aloittamiseen. Äskettäin täällä kävi korealaisia ja kiinalaisia yhdessä Lahden kaupungin ja Ladecin edustajien kanssa. Korealaiset kävivät jopa kahteen kertaan”, Helppolainen kuvaa. 

Ecowecin kehityshistoria kuulostaa vähän samalta kuin Fazerin ksylitolikeksinnön: se ei ole syntynyt yliopiston t&k-projektissa vaan Jouni Helppolaisen päässä, kun tarve ja aiempi työkokemus ovat kohdanneet. 

Sytykkeenä toimi tieto, että kerrostalon energiansäästötavoitteet eivät täyttyneet lisäeristeremontista huolimatta, koska asukkaiden lämpimän veden kulutus vain nousi – miten siis saataisiin jätevedestä lämpö talteen?

Helppolainen oli tässä vaiheessa kone- ja tuotantotekniikan insinööri, joka oli työskennellyt viemäriputkia valmistavassa yrityksessä ja opiskeli kansainvälisen kaupan ylempää AMK-tutkintoa Lahdessa.

”Alkuperäinen idea oli, että viemäriputki kierretään mutkalle. Ideaa testattiin aluksi muoviastialla, mutta se ei toiminut vaan todettiin, että paineastian ja putken pitää olla terästä eikä muovia”, Helppolainen muistelee.

Kaupunki avaa ovia

Ensimmäiset hybridivaihtimen prototyypit myytiin Kuopion kaupungille. Myös Lahden kaupungin uimahallit kuuluivat ensimmäisten tilaajien joukkoon.

Kaupungin tukea tarvittiin silloinkin, kun hybridivaihtimelle etsittiin ensimmäisiä hotellikäyttäjiä. Ladecin avulla aukenivat ovet Osuuskauppa Hämeenmaan hotelli Seurahuoneelle. Seuraava S-hotelliasiakas löytyikin sitten Seinäjoelta.

Ecopalilla on oikeastaan positiivinen ongelma: tuotteelle sopivia käyttäjiä olisi melkein joka kiinteistössä, mutta pienen yrityksen voimat eivät riitä kaikkeen. Pitää siis päättää, mihin fokusoida.

”Meillä haaste on markkinointi – pitäisi löytää parhaat isot kalat, joihin keskittyä. Pienellä yrityksellä ei ole tähän asti ollut resursseja muuta kuin reagoida kyselyihin, joita tulee sisään”, kertoo Helppolainen.

Näihin markkinoinnin haasteisiin Ecopal saa sparrausta Lahti Venture Programista. Siinä viisi yritystä saa LUTista, Helsingin yliopistosta ja Lahden ammattikorkeakoulusta tuekseen kaksi opiskelijaryhmää, jotka etsivät ratkaisuja yrityksen ongelmiin.

Yksi toive Helppolaisella vielä on Lahden kaupungin suuntaan, ja se liittyy Green Capital -vuoteen. Ecopal toimii tällä hetkellä teollisuusalueella nelostien kupeessa, mutta haluaisi Lahden alueelta vaikuttavamman näyttämön seudun kiertotalousyrityksille.

”Olemme yrittäneet vaikuttaa monesta suunnasta kaupungin päättäjiin, kaavoittajiin ja rakennuttajiin, että tekisimme Rantakartanon kiinteistöistä ja alueesta näyteikkunan Lahdelle. Sinne on tulossa hotellia, kylpylää ja kerrostaloja. Siinä olisi hyvä tilaisuus osoittaa, että me Lahdessa osaamme tehdä hienoja ympäristöteknisiä ratkaisuja.”

 

Heidi Hammarsten

Piditkö artikkelista?

Rekisteröidy ja kokeile MustReadia 14 päivää maksutta