Kaupallinen yhteistyö Valio

Antibioottien käytössä tuotantoeläimillä valtavia eroja Euroopan maiden välillä – näin Suomessa taistellaan antibioottiresistenssia vastaan

Tehon katoaminen antibiooteista on yksi suurimmista ihmiskuntaan kohdistuvista uhkista. Suomalaisilla karjatiloilla antibiootteja käytetään vähän ja kontrolloidusti, mutta vastustuskykyiset kannat saattavat kulkeutua Suomeen matkailijoiden mukana.

Kaupallinen yhteistyö: Valio
Leikistojan tilalla asuu 25 luomulehmää. Suomessa antibioottien käyttö on hyvin vähäistä kaikilla lehmillä verrattuna Etelä-Eurooppaan. (Kuva: Valio)

  • EU:n terveyskomissaari on nostanut antibioottiresistenssin yhdeksi kolmesta suuresta Eurooppaa uhkaavasta terveyskriisistä.
  • Suomessa antibioottien käytön vähäisyys tuotantoeläimillä on monen tekijän summa. Suomessa eläimet sairastavat vähän, vaikka antibiootteja ei käytetä lainkaan ennalta ehkäisevästi kuten Etelä-Euroopassa.

Leikistojan tilan isäntä Janne Soini vastaa puhelimeen matkalla navettaan. Hän on menossa Iiran luo. Iiralla on utaretulehdus, johon lääkäri on bakteeriviljelyn perusteella määrännyt penisilliiniä, kapeakirjoista antibioottia.

Joskus utaretulehduksen näkee päällepäin siitä, että lehmä on apea tai sille ei maistu ruoka,  mutta Soinin mukaan Iira on tulehduksesta huolimatta hyväkuntoinen.

”Viimeistään siinä vaiheessa, kun ottaa lypsyllä ensisuihkeet, sitä huomaa, että ”voi ei”. Silloin maito on keltaista tai kokkareista”, huokaa Soini.

Iira on siitä tyypillinen suomalainen lehmä, että se saa antibiootteja hyvin harvoin. Niiden käyttöä kontrolloidaan Suomessa tarkasti, sillä reipas käyttö johtaa antibiooteille resistenttien bakteerikantojen syntymiseen

”Lääkkeitä totta kai annetaan, jos lehmä on sairas. Se on hyvinvointikysymys”, sanoo 25 luomulehmän tilaa pitävä Soini.

Samaa sanoo terveydenhuoltoeläinlääkäri Kristiina Sarjokari Valiolta.

”Ensisijainen tavoite antibioottiresistenssin torjunnassa on sairastavuuden vähentäminen, jolloin myös lääkkeiden käytön tarvetta voidaan vähentää. Joissain ulkomaisissa järjestelmissä, esimerkiksi amerikkalaisessa luomussa, vaatimus voi olla, että antibiootteja ei käytetä lainkaan. Tämä on ongelmallista. Missä on hyvinvointi, jos sairastunut eläin jäätetään hoitamatta?” Sarjokari kysyy.

Suomalaisilla luomutiloilla antibioottien käyttö on sallittua, mutta hoitokerroilla on vuosittainen raja. Kuurin jälkeen lehmällä on edessä varoaika, jonka aikana lypsetty maito tuhotaan. Varoaika koskee myös tavanomaista maidontuotantoa.

Suomessa antibiootteja määrätään vain sairauteen.  Tilanne näyttää hyvin toisenlaiselta eteläisessä Euroopassa. Esimerkiksi Espanjassa ja Italiassa vasikoille annetaan antibioottia rehun joukossa varmuuden vuoksi, ilman diagnoosia bakteerin aiheuttamasta taudista.

Vertailun vuoksi: kun Suomessa tuotantoeläimille annetaan vuodessa 10 tonnia antibioottia, Espanjassa, joka toki on paljon suurempi maa, luku nousee 2000 tonniin. Eläinmäärään suhteutettuna Espanjassa tuotantoeläimet saavat 18 kertaa niin paljon antibiootteja kuin Suomessa per eläimen biomassakilo.

Antibioottien runsaaseen käyttöön vaikuttavat monet tekijät. Bakteerit viihtyvät lämpimässä ja kosteassa paremmin kuin kylmässä pohjoisessa. Etelä-Euroopassa eläimet myös elävät ahtaammin ja karjakoot ovat suurempia. Siksi sairastavuus on korkeampi kuin Suomessa.

Etelän runsas antibioottien käyttö on uhka myös Pohjolassa. EU:n terveyskomissaari on nostanut antibioottiresistenssin kolmen suuren Eurooppaa uhkaavan terveyskriisin joukkoon. Kaksi muuta ovat ilmastonmuutos ja bioterrorismi.

”Resistenssi ei tunne rajoja. Resistentteja kantoja saattaa kulkeutua Suomeen matkailijoiden mukana, vaikka tuotantoeläinten siirtymistä maasta toiseen on rajoitettu”, sanoo ylitarkastaja Liisa Kaartinen Evirasta.

”WHO puhuu jo paluusta 1800-luvulle, aikaan ennen antibiootteja. Esimerkiksi kaikki kirurgiset toimenpiteet ovat vaarassa, jos antibiootit menettävät tehonsa”, Kaartinen jatkaa.

Yksi syy antibioottien runsaaseen käyttöön Euroopassa on se, että eläinlääkärit myyvät lääkkeitä ja saavat ottaa myynnistä voittoa.

”Ainoastaan Pohjoismaissa eläinlääkärit eivät saa korvausta lääkkeistä. Asiasta on EU-tasolla keskusteltu, mutta se herättää vastustusta, sillä monessa maassa lääkkeet ovat iso osa eläinlääkärien tulonmuodostusta”, kertoo Kaartinen.

Vaikka Suomen tilanne antibioottien käytössä on kansainvälisessä vertailussa hyvä, käyttöön kiinnitetään entistä enemmän huomiota. Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi keväällä vuoteen 2021 ulottuvan antibioottiresistenssin torjuntaohjelman.

Ohjelmassa muun muassa ohjeistetaan eläinlääkäreitä näytteiden ottamisen merkityksestä. Näin sairastuneelle eläimelle määrätään mahdollisimman kapeakirjoista ”täsmäantibioottia”.

Siten laajakirjoisia, monia bakteereita tappavia antibiootteja voidaan säästää ihmisille ja eläimille. Suomessa on myös lainsäädännöllä kielletty kokonaan tai rajoitettu ihmisten vakavien sairauksien reservilääkkeiden käyttöä eläimille.

Myös antibioottien käytön seurantaa parannetaan. Tiedot lääkkeiden määräämisestä ja käytön on tarkoitus kerätä eläinlajeittain viranomaisten tietojärjestelmään. Jo nyt elinkeino kerää käyttötietoja sioista Sikavaan ja naudoista Nasevaan.

Antibioottien käyttö oli isossa roolissa myös Motivan viime keväänä julkaisemassa vastuullisten julkisten hankintojen ohjeessa. Siinä suositellaan antibioottien käyttöä yhdeksi laadulliseksi kriteeriksi julkisissa elintarvikehankinnoissa. Vähäisen antibioottien käytön takia kriteeri suosii pohjoismaista tuotantoa.

”Tämä on erittäin tervetullut kriteeri. Vaikka Suomi on antibioottien käytön rajoittamisessa eturintamassa, toimenpiteitä tarvitaan lisää”, kiittää alkutuotanto- ja maidonhankintajohtaja Juha Nousiainen Valiolta.

Fakta

  • Kapeakirjoinen antibiootti on antibiootti, joka tehoaa vain tiettyihin bakteereihin.
  • Laajakirjoinen antibiootti tehoaa monenlaisiin bakteereihin.
  • Antibioottiresistenssi kehittyy bakteereissa, kun ne altistuvat antibiooteille.
  • Kontrolloimalla antibioottien käyttöä antibiootit säilyttävät tehonsa.
  • Laajakirjoisille antibiooteille resistentit bakteerikannat kuitenkin leviävät koko ajan. Tunnetuimpia niistä on sairaalabakteeri MRSA.

Artikkelin on kirjoittanut MustReadin kaupallinen johtaja Merja Mähkä

Piditkö artikkelista?

Rekisteröidy ja kokeile MustReadia 14 päivää maksutta